v.1.08

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Joutavainen vastaa: Syntyneen kuun vastaukset

"Sano vanha Väinämöine, ei sovi sodoa kaksi, yksillä yö-tulilla, eigä kaksi nuorda miestä, yhtä neittä koizjomaha".

tietäjä Joutavaiselta voipi kysyä kaikesta lempeen, kosintaan, häihin ja suomalaiseen kansanuskoon liittyvästä.

"Pohjan akka pyöröraivo, löipä kahta kämmentähe, ei neittä rahoihe myyvä, myyväh miehosiin hyvysih".


                                                                                                                  

SUOMALAINEN JA URALILAINEN NAIMAPERINNE

1. naimiseen liittyvien tapojen tarkoituksena on lisääntyminen, ihmissuvun jatkuminen ja jälkikasvun elämän turvaaminen.

2. suhteiden on tarkoitettu kestävän sen ajan mitä lapset tarvitsevat vanhempiaan.

3. suhteita on voitu pitkittää hankkimalla lisää lapsia.

4. luonnollisin riippuvuussuhde vallitsee emon ja lasten välillä.

5. naimatavoissa on esiintynyt paljon paikallista vaihtelua (miehiä lasten korvikkeina, koiria miesten korvikkeina).

6. erilaistuminen alkoi ihmisapinoista (naisseurassa viihtyvät kääpiösimpanssit, yksinhuoltajina elävät oranki-emot, moniavioisten gorilla-isien johtamat laumat).

7. uralilaisten kansojen naimatavat voidaan jakaa alkuperäiseen totemististen sukujen väliseen ristiinnaimiseen, pyynti ja poronhoitokansojen yksinkertaisiin kosiomenoihin ja etelästä tulleiden maanviljelyskansojen monimutkaisiin suku ja kylähäihin.

8. totemistisia naimatapoja hallitsivat suvun ja heimon toteemit, esivanhemmat ja suojelushaltijat (puolisoa ei voitu valita ilman haltijoiden suostumusta, yhtymisen uskottiin tapahtuvan heimon toteemiin).

9. toteemiin yhtymisestä kertovat volgalta lappiin tavatut naitujen naisten sarvenmuotoiset lakit, eläinten (naaraskarhun, sarvekkaan eläimen) etsiminen kosiomatkoilla, sukulaisuutta ilmaisevien sanojen eläimiä tarkoittavat merkitykset (uros=naimaikäinen mies=uroskarhu), turkkeihin käärimiset (etenkin esivanhempien puhuttelun aikana), häissä lauletut eläinhahmojen väliset vuoropuhelut, neitojen salaiset vierailut toteemien ja suojelushaltijoiden pyhäkköihin ja puolison lopullisen valinnan jättäminen haltijoille.

10. toteemiin onnistuneesti yhtyneet naiset tulivat lapselle (haltijoiden hyvän tahdon seurauksena).

11. lapselle tuloa voidaan pitää vanhimpana tunnettuna naidun naisen merkkinä ja kaikkien nykyisten häämenojen edeltäjänä.

12. lapselle tulleen naisen mies siirtyi elämään naisen suvun luokse missä miehen asema parantui esikoisen syntymän myötä (mies=vieras, lapset=sukua).

13. lapsen saanut nainen hyväksyttiin suvun naitujen naisten eli emojen joukkoon ("kuule, neito, kui mie laulan, nyt istut emo sialla, emon pait o peälle pantu, emo jalko kenkitetty, emo vyöt oot vyötteleeitty, puhu emo puhheita, emol loai lausehii").

14. emoksi hyväksytty sai alkaa käyttää naineen naisen tunnuksia (korut, lakit, ompelupussit) ja arvonimiä (hyvä nainen, kultainen nainen, nuorin nainen).

15. vastaavasti miestä alettiin kutsua vävyksi, kota-vävyksi tai koti-vävyksi.

16. liian lähelle naimista välteltiin tiedustelemalla ystäväsuvuista naimaikään tulleita neitoja ja rohkaisemalla nuoria miehiä tekemään kosiomatkoja (naiminen oli kiellettyä samaan sukuun ja alkusukuun kuuluvien kanssa).

17. lasten naimaonneen yritettiin vaikuttaa erilaisin taikakeinoin (juoksuttamalla syntymäveret yhteen, liekuttamalla yhteen kätkyessä, "siul on luotu, siul on suotu, siul on emoni liikuttanna, vanhempani vuaputtanna").

18. totemististen sukujen välisistä suhteista kertoo puolisoiden kutsuminen kiertoilmaisuin (mieheni, naiseni, ukkoni, akkani) ja ns. välttelemistavat (mies välttelee naisen vanhempia sukulaisia, nainen peittää kasvonsa miehen vanhemmilta sukulaisilta).

19. totemististen sukujen tapoihin kuului leskien naiminen puolison sisarusten toimesta (sukuun kuuluvia ei jätetty yksin, ne-jotka-auttavat-toisiaan).

20. kaksi ja moninaiminen oli sallittua mutta harvinaista (etelässä vähän yleisempää, kovat elinolot tekivät suurperheen elättämisestä hankalaa).

21. totemistiseen sukuun kuuluttiin läpi elämän (syntymästä kuolemaan ja uudestisyntymään, toteemi ei muuttunut pariutumisen jälkeen, lapset perivät emon toteemin).

22. sukuun kuulumista ilmaistiin toteemieläintä kuvaavin tatuoinnein (lokki, varis), kirjailuin (jäniksen jäljet, poron sarvet) ja koruin (kaulakorut, kassanpääkorut).

23. perheen suojelushenget eli kodinhaltijat luovutettiin lapsille ennen pariutumista (suvun jatkuminen).

24. perhettä ei tullut perustaa liian nuorena ("voi minua voitettua, kuin on nuora naitettu, lassa on pantu lakki päähän") tai vanhana ("voi minusta, mieskulusta, kuin en tuota tuntenute, nainut on nuorell ijällä, ottanut emon ajalla").

25. vanhempien työn uskottiin olevan tehty lasten pariuduttua ("akka lippahalla kuoli").

26. totemistisia sukuja nuorempaa perinnettä edustaa pyynti ja poronhoitokansojen yksinkertaisina säilyneet kosintamenot.

27. totemistisen ajattelun vähennyttyä naimisesta tuli kahden perheen välinen sopimus ja liitto jota vahvistettiin lukuisin vierailuin, vastavierailuin, lahjoin ja kestityksin (yhden suuren juhlan sijasta tehtiin kymmeniä pienempiä tunnustelumatkoja).

28. vuosia kestäneen tutustumisen ja lahjanvaihdon tarkoituksena oli luoda kestäviä suhteita, vahvistaa perheiden välejä ja antaa nuorille riittävästi aikaa peräytyä ("se on siinä arveluksen alla ottaasko miehen vai ei").

29. kosimassa käytiin talvisin rekikelien alettua ja kesäisin jokia pitkin (uuden kuun aikaa pidettiin suosiollisimpana).

30. vanhimpia tunnettuja kosiolahjoja olivat marjat, nahat, turkikset, liha, kala, helmet, kivet, korut, vyöt, huivit, astiat ja kupit (lahjan tuli olla itse valmistettu tai hankittu, osa itseä).

31. ihmisten lisäksi hyviteltiin ja viihdytettiin parin ja perheiden suojelushaltijoita (haltijoiden välejä pidettiin yhtä tärkeinä kuin ihmisten).

32. vanhimpina ja tärkeimpinä menoina voidaan pitää haltijoiden ja esivanhempien muistamista, puolison terveyden tarkistamista (lauluissa käsien ja silmien tarkistaminen, sairaat eivät hanki lapsia), lahjojen vaihtamista, tulen sytyttämistä, veden hakemista, ruuan ja juoman valmistamista, yhdessä syömistä, yhdessä istumista (tulen samalla puolella) ja yhdessä nukkumista.

33. kosimaan saapui nuorukainen itse tai edustajansa (karjalassa ja obilla tietoja poikien luona vierailleista tytöistä, perinteinen roolijako ei johtunut tyttöjen alemmasta asemasta vaan totemististen sukujen rakenteesta (mies muuttaa neidon perheen luokse) ja matkojen vaarallisuudesta).

34. kosimaan tultiin "muina miehinä", kuin tavalliselle vierailulle (aikeista oli epäkohteliasta puhua suoraan, vastaus tulkittiin erilaisista vaivihkaa annetuista merkeistä).

35. vierailujen aikana esitettyjen laulujen kieli oli eläinaiheista ja vertauskuvallista ("minä lähten tedroksi lendoh, sinä jos lähtet tedroksi lendoh, minä lähten haukaksi händäh").

36. naimatapojen nuorinta, vierainta ja parhaiten muistiinpantua kerrostumaa edustaa euroopasta tulleilta maanviljelyskansoilta omaksutut kylähääperinteet (vieraasta alkuperästä huolimatta tapoihin liittyy paljon kaunista oman kielistä häärunoutta).

37. kylähäiden syntyyn vaikutti totemistisen järjestelmän hajoaminen, sukujen sekoittuminen, vieraisiin elinkeinoihin siirtyminen, välimatkojen pieneneminen (kosiomatkojen sijasta tuli tavaksi poistua pirtistä häämenojen välillä) ja suuremmat asumukset (kotaan mahtui vain lähimmät).

38. kylähäiden kulkua voidaan jakaa valmisteluihin, hääpäivää edeltäviin kylvetysmenoihin, morsiamen talolla pidettäviin lähtöhäihin ja sulhasen talolla vietettäviin tulohäihin (huipentumana häämatka eli morsiamen siirtäminen vanhasta talosta uuteen turkisten, kankaiden ja taikojen avulla).

39. häiden jokaiseen vaiheeseen kuului omat laulunsa ja itkunsa (käeniskuvirsi, vävyn virsi, neuvokkivirsi) joilla opastettiin häiden osanottajia ja neuvottiin nuoria onnelliseen yhteiseloon.

40. tärkeimpinä häälahjoina voidaan pitää morsiamen rintaan kiinnitettyä tai kaula-aukosta sujautettua solkea, neulaa tai korua (syänkoru) ja parin keskenään vaihtamia lahjoja.

41. neidon suostumusta tiedusteltiin häälaulujen sanoin "jogos tuled nyd on, neidi" johon vastattiin "siulla tulen, siulla käkeen, siull on koissa toivotettu, siulla piennä tuuvitettu" tai "tuleni sinulla, mukomalla, mielövällä, siul on luotu, siul on suotu, siul on emoni liikuttanna, vanhempani vuaputtanna" tai "sekä tulen, jotta olen".

42. tärkeimpiä eroja euroopan kansojen tapoihin olivat neidon pyytäminen emolta (isän sijasta), neidon luovuttaminen enon tai veljien (emon sukuun kuuluvien) toimesta, sormusten käytön puuttuminen ("kutsun kultarenkahaksi, sanon saksan sormukseksi") ja nuorten naisten alistamiseen käytettyjen häävalojen puuttuminen ("oma mieli, oma tahto, emme ottan ostamalla, emmekä vannota valalla, omalla on onnellamme").

43. puolisossa haettiin samaa ikää eli polvea eli sukupolvea, yhenmuotoisuutta eli samaa ulkonäköä, yhenpituisia hiuksia, yhtäläistä hiusten ja silmien väriä, yhenvertaisuutta eli tasaväkisyyttä, miellyttävää ääntä ja katsetta, punaposkisuutta, verevää eli tervettä ihonväriä, hyväntuoksuista hengitystä, ahkeruutta, anteliaisuutta, iloisuutta, mukavuutta, puheliaisuutta, hauskuutta, puhtautta, yhenmielisyyttä eli samoja mielipiteitä, luotettavuutta, laulu, tanssi ja soittotaitoa, tummia kulmakarvoja, yhtäläistä ruumiinrakennetta, sulosanaisuutta, huolehtivaisuutta, veisto ja ompelutaitoa, nauravaisuutta, lempeyttä, suojelevaisuutta, itsenäisyyttä, omatoimisuutta, hellyyttä, sopuisuutta, tuuheita ja kiharia hiuksia, kuuntelutaitoa, hyväryhtisyyttä ja päihteettömyyttä.

44. yhenlaisuuden uskottiin "tekevän yheksi" ja nostattavan intohimoa eli halua eli lempeä.

45. lempeä pidettiin ihmisten tahdosta riippumattomana tulen kaltaisena olentona joka tuli (leiskui) ja meni (hiipui) oman mielensä mukaan (kuin tunteet).

46. jokaiseen sukuun kuului ihmisiä jotka eivät koskaan perustaneet perhettä tai pariutuneet uudestaan ("oishan naitu, oishan vietty, oishan oikein otettu, mutt ei se oltu miu ossain, vetänt ei miu verrein, oma läyl ei lämpejelty").

47. osasta tuli vanhempiensa huoltajia ("tyttäresi kotiin jääpi, emon mieliksi hyviksi, sydämmeksi lempiäksi"), osa erikoistui johonkin ammattiin (kädentaitajat, erämiehet, noidat, tietäjät).



MIEHEKSI TULEMINEN

1. ennen naisen ottamista nuorukaisen kuuluu todistaa itselleen ja suvun muille jäsenille tulleensa naimaikäiseksi mieheksi eli urooksi.

2. mieheksi tulon ulkoisia merkkejä ovat äänen muuttuminen, rinta ja säärikarvojen kasvaminen, parran kasvaminen, pitkät hiukset, miehen varsi ja miehen mieli.

3. miehuutta voidaan mitata viettämällä aikaa metsässä, yöpymällä metsässä yksin, metsästämällä ja kalastamalla yksin, kiipeämällä korkeaan puuhun, sukeltamalla avantoon, heittämällä keihästä, ampumalla jousella, painimalla, uimalla jokea ylävirtaan, taivuttamalla paksuja oksia, ajamalla kilpaa poroilla, vetämällä kilpaa jännettä tai kapulaa, heittämällä suopunkia, hyppäämällä reen yli, teurastamalla ja nylkemällä poro, valmistamalla ja pystyttämällä kota, valmistamalla metsästysjousi, valmistamalla reki ja ruuhi, virittämällä metsästysjousi, nostamalla ja kantamalla kiviä, veistämällä kirvesvarsi, puuastioita ja puulusikka, valmistamalla kengät, vyö ja puukko, taluttamalla hirvasporo jäkälikköön, opettelemalla solmimaan solmuja, kävelemällä kapeaa riukua, hyppimällä kaatuneiden puiden, purojen ja kivien yli, uimalla ja melomalla koskia, pilkkomalla halkoja sileällä kalliolla ilman että kirves ottaa kiveen, opettelemalla laulamaan miesten lauluja, opettelemalla soittamaan miesten soittimia ja hiihtämällä kiinni hirvi.

4. mieheksi tuloa voidaan juhlistaa ampumalla nuolia metsästäjien pyhäkössä, painamalla kallioon kämmenenkuva ensimmäisen saaliseläimen verellä, viemällä esi-isien pyhäkköön koivuinen metsästysnuoli, laittamalla päähän aikuisen miehen lakki, kietomalla vyötäisille aikuisen miehen vyö, alkamalla liikkumaan aikuisten miesten joukossa, alkamalla tekemään aikuisten miesten töitä ja ottamalla oma koira.




NAISEKSI TULEMINEN

1. ennen miehen ottamista neidon tulee todistaa itselleen ja suvun muille jäsenille tulleensa naimaikäiseksi naiseksi eli naaraaksi.

2. naiseksi tulon ulkoisia merkkejä ovat kuukautisten alkaminen, hiusten kasvaminen, lantion leveneminen, jalkojen ja käsivarsien vahvistuminen ja rintojen kasvaminen.

3. naiseutta voidaan mitata kehräämällä, huuhtomalla lankaa jääkylmässä avannossa, kutomalla, ompelemalla, laittamalla ruokaa, kantamalla vettä, virittämällä hankaamalla tehty tuli, sitomalla vastoja, valmistamalla kokonainen vaatekerta, valmistamalla kengät, ajamalla reellä, vääntämällä jänteitä, opettelemalla laulamaan naisten lauluja ja opettelemalla soittamaan naisten soittimia.

4. naiseksi tuloa voidaan juhlistaa hiljaa veden äärellä huojuen, laulaen ja tanssien, pyhäkössä käyden, haltijoita ja esi-äitejä kutsuen, keinuen, hiustyyliä, päähinettä tai hiusnauhaa vaihtaen, kylpien, hiuksia kammaten ja letittäen, aikuisten naisten vaatteisiin pukeutuen, aikuisten naisten joukossa liikkuen, noidan luona käyden, mäkeä laskien, poikia salaa tavaten, punahelmaiseen hameeseen pukeutuen, kukkaseppeleeseen koristautuen ja lapsia ja kivuttomia vuotoja pyytäen.



KOSINTA

1. neito valmistaa luokseen saapuneelle ylkälle (kosija) ruokaa jota tämä maistaa ja ojentaa loput takaisin (toisen tiedon mukaan syödään yhdessä).

2. ylkä ja neito juovat kosijaisissa yhteisestä puukupista (kauniisti koristeltu).

3. kosija valmistaa neidolle olkisen nuken joka käydään kiinnittämässä yöllä neidon talon oveen (jos kiinnostunut palautetaan kosijan talolle, nukkea kuljetetaan talojen välillä häihin asti).

4. kosija tuo neidolle marjoja ja värikkäitä nauhoja jotka neito kiinnittää itseensä (muistuttavat vierailusta).

5. kosijaisiin kuuluu yhteisen puuron syöminen ja yhdessä nukkuminen ensimmäistä kertaa (muiden tietäen).

6. ylkä laittaa kosijaisissa puukkonsa neidon tyhjänä olevaan tuppeen.

7. kosija kiertää neidon talon pöydän ympäri kolmesti ja laskee pöydälle pyytämänsä vesilinnun (asetetaan niin että "näyttää elävältä").

8. kosimaan lähtevää nuorukaista kylvetetään lähdevedellä pesien ja loihtien "leppä leyhkeä, puu pehmeä, mieliks morsien, suosioksi suvun" (kylpy lämmitetään lempeillä leppäpuilla).

9. ylkä tuo kosijaisiin kirjaillun kosioliinan jonka neito antaa takaisin häissä (suostumuksen merkiksi).

10. kosinnan ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu kosioliinan antaminen neidolle (ojennetaan kahden kesken, jos ottaa liinan vastaan saavutaan uudestaan puhemiehen kanssa).

11. kosinnan toinen vaihe suoritetaan julkisesti neidon suvun edessä (neito lausuu suvulleen "kun tiesitte syöttää, tiedätte antaakin", sopimus sinetöidään vaihtamalla lahjoja ja lyömällä kättä).

12. aparat eli rukkaset annetaan ojentamalla kosioliina takaisin ja kumartamalla kosijoille sanoin "kiitos hyvä rahvas luvussa pitämäänne" (lopuksi sammutetaan tuohus ja saatetaan ylkä seurueineen ulos).

13. kosimaan saavutaan yllättäen, äänekkäästi rummuttaen ja huutaen (ylkän mukana saapuu miespuolisia sukulaisia ja sisko).

14. kosijoita tervehditään sanoin "mitä vierahat sanovat" johon vastataan "emmepä mitänä, rauhaa kaikki" jolloin kysytään "työ ettekö tiiä mitä uuempaa" mihin vastataan "emmä nii mitä" jonka jälkeen noustaan seisomaan ja lausutaan "teillä on tytär annettava, meillä poika naitettava, emmekö rupea heimokuntaa laatimaan" (kosijoiden poistuttua kutsutaan neidon suku asiaa tuumailemaan).

15. kosinnan hyväksynyttä neitoa aletaan kutsua antilaaksi.

16. kosinta hyväksytään tarttumalla ylkän ojentaman liinan tai huivin nurkkaan (kolmannella ojennuksella, ylkä, yrkä=rohkea, rohkeaja).

17. antilaan hiukset palmikoidaan kahdelle letille (toisen tavan mukaan hiuksien päälle painetaan lakki).

18. kosinnan jälkeen itketään kosijaisvirsi ja riitsitään antilaan kassa auki (kulkee kuukauden hiukset auki).

19. kosinnan merkiksi ojennetaan ylkän veistämä puuesine, vastalahjaksi annetaan neidon kirjailema huivi.

20. kosioliinoina käytetään kukkakoristeisia pellavahuiveja (ennen pellavaa nokkoskankaita).

21. saamelaiset saapuvat neidon kodalle reellä (irgän eli kosijan mukana tulee vanhemmat ja puhemies).

22. saamelaiset tulevat kosimaan parhaissa vaatteissa, parhailla poroilla, kulkuset helkkyen.

23. saamelaiseen kosintaan kuuluu neidon kodan ympäri ajaminen kolmesti (jos tulee kurkistamaan hyvä enne), keittosijan pyytäminen neidon vanhemmilta ("on tässä vieraat ennenkin saaneet keittää"), molemminpuolinen kestittäminen kodassa, suulliset tiedustelut ("tämä nuorukainen tahtoisi neitaa akakseen", "se on oikein meidän mieleen"), lahjojen jakaminen neidon perheelle (irgän valmistama ja koristelema vyö, sormuksia, solkia, helmiä, huiveja) ja parin ajoporojen vaihtaminen.

24. neidot keräävät kosijoille punaisia marjoja (toisen tiedon mukaan marjoista valmistetaan erityistä hilloa).

25. setukaiset kosivat kahden kesken metsässä (jos suhde halutaan julkistaa saapuu kosija myöhemmin neidon talolle).

26. setukaisten kosintaan kuuluu neidon talolle matkaaminen, juomaleilin laskeminen tuvan pöydälle (lupa laskemiseen äidiltä, äidinäidiltä ja neidolta), huivin ojentaminen neidolle, vastalahjan sitominen juomaleiliin, kosijan talolle palaaminen, vastalahjan vieminen kosijan äidille, neidon talolle palaaminen 7 päivän päästä (mukana kosijan sukulaisia), hääleivän asettaminen pöydälle (asettajana neidon äiti), neidon tuominen kosijoiden eteen, lahjojen vaihtaminen, neulakorun eli syänkorun ojentaminen neidolle (ojentajana kosijan äiti), kenkien ojentaminen neidon äidille, vieraiden kestittäminen, parin ohjaaminen nukkumaan ja kosijan sukulaisten poistuminen.

27. neidon äiti tarkastaa kosijan silmät päreen valossa häitä edeltävänä iltana.

28. saamelaiset kosivat 3 vuotta minkä ajan pari asuu yhdessä (sukulaiset käyvät katsomassa paria, toisena vuonna tuodaan lahjoja, kolmantena vuonna järjestetään häät jos molemmat tyytyväisiä).

29. ylkä ojentaa kosijaisissa neidolle liinan kulman, sanoo "jos katsot vertaiseksesi niin tartu tuohon" ja vetää neidon lähelleen (voidaan tarjota kolmasti jolloin tartutaan kolmannella kerralla).

30. kosioliinoja voidaan vastaanottaa niin monta kuin on kosijoita (mieluisan kosijan liina repäistään kädestä, epämieluisan annetaan takaisin).

31. neidot kosivat keräämällä tuokkosiin punaisia marjoja ja antamalla tuokkoset mieleisille pojille sopivalla hetkellä.

32. virolaiseen kosintaan kuuluu kuulolla käyminen (nuorukaisen naispuolinen sukulainen käy neidon talolla juomaleilin kanssa), leilin vastaanottaminen, kosimaan saapuminen puhemiehen (peiuisa, isamees) kanssa (uuden kuun aikaan, kosija odottaa talon ulkopuolelle), neidon etsiminen neitojen parvesta (puettu samannäköisiksi), juomaleilin laskeminen tuvan pöydälle (peiuisa), leilistä maistaminen (neito ja vanhemmat), yhdessä ruokaileminen ja lahjojen (kosjapandid) vaihtaminen (neidolle esiliina tai puukko, äidille esiliina, sisarille huivit, isälle lakki tai piippu, veljille lakit tai kaulaliinat).

33. virolaista kosintaa seuraa kädenanti eli käenanded (sarvede viimine, kiheldus) johon kuuluu neidon talolle saapuminen (nuorukainen ja vanhemmat) juominkien, syötävien ja lahjojen kanssa ja lahjojen asettaminen neidon häävakkaan.

34. saamelaiset käyvät kosimassa syksystä sydäntalveen (häitä vietetään kevättalvella ennen kesäleiriin siirtymistä jos molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä).

35. saamelaiseen kosintaan kuuluu alustavan lahjan (huivi) antaminen, läheistä sukua olevan puhemiehen tai naisen valitseminen, alustava tiedustelu neidon kodalla, porojen vaihtaminen, parhaimpiin vaatteisiin pukeutuminen, porojen koristeleminen värikkäin helyin, neidon leiriin matkaaminen, lähestymisluvan pyytäminen kiviä kolistelemalla, kodan ympäri ajaminen kolme kertaa, kodasta kurkistaminen myöntävän vastauksen merkiksi, neidon vieminen toiseen kotaan, kotaan kurkistaminen puhemiehen tai naisen toimesta, kotaan istuutuminen, piipun sytyttäminen ja tarjoaminen neidon vanhemmille, asian esittäminen kiertoilmaisuja käyttäen, neidon vanhempien puhutteleminen arvonimin, lahjojen asettaminen porontaljalle (kuppi, kattila, lusikoita, petivaatteet, vyö, juhlapuku eli volpi), vastalahjojen antaminen ja yöpyminen.

36. saamelaiseen kosintaan kuuluu neidon suuteleminen nenällä ja suulla ja nostaminen poron selkään (kosijan toimesta).

37. saamelaiset vahvistavat kosinnan iskemällä tulta piikivellä (syttymisestä katsotaan enteitä).

38. unkarilaiseen kosintaan kuuluu yöstely, rakkauslahjojen vaihto ja julkinen kosiminen neidon vanhempien luona.

39. mordvalaiset pitävät kosinnan merkkinä neidon palmikkoriipuksen (kistjutska) viemistä (kaapataan päästä).

40. karjalaisneidot kantavat vyöllä erityistä kosimiseen käytettyä puukontuppea (valmistetaan koivuntuohesta, roikutetaan hameen kauluksessa selän takana, toisaalla ripustetaan pirtin peräseinälle).

41. karjalaismiehet kosivat jättämällä puukon neidon tyhjään tuppeen (hyväksynnän merkkinä ruokailu neidon perheen kanssa, kosinta hylätään palauttamalla puukko tai jättämällä puukko oven ulkopuolelle).

42. karjalaiset vahvistavat kosinnan lyömällä kättä kepin päällä pirtin kurkihirren alla (keppiä pitelevät neidon isä ja kosijan puhemies, vanhemman tavan mukaan sukujen vanhimmat, kädeniskun jälkeen suoritetaan lahjanvaihto eli peäraha).

43. kosijaisia kutsutaan nimin naittajaiset, kättäjäiset, kysyjäiset, tupakaiset, lujuset, antajaiset ja rahomiset.

44. saamelainen kosija kertoo "nähneensä poron, kadottaneensa sen ja seuranneensa jälkiä neidon kodalle" (vertauskuvin puhumisen tärkeydestä).

45. tietäjä valmistelee kosiojoukon voitelemalla otsat ja korvalliset umpilammesta tuodulla vedellä (aloittaen ylkästä).


46. kosimiseen käytetty kirjailtu liina sidotaan kahden kesken tai julkisesti sukulaisten edessä.

47. moksalaisten kosintaan kuuluu kosijan perheen kodinhaltijoille (kud-azyrava) ja esivanhemmille pyhitetyn mesileivän vieminen neidon talolle yöllä, leivän laskeminen talon portin pielipuulle tai pöydälle, äänekkäästi huutaminen, kosijoiden takaa-ajaminen neidon sukulaisten toimesta ja kosinnan hyväksyminen uhraamalla leivästä neidon perheen kodinhaltijoille ja esivanhemmille (uhraajana neidon isä).

48. moksalaiset hylkäävät kosinnan heittämällä kosioleivän pois. 

49. mordvalaiset sopivat kosijaisissa paikan mistä neito "ryöstetään" hääpäivänä (ryöstötavat jäljittelevät vanhempina aikoina sattuneita oikeita ryöstöjä).

50. mordvalaiset kutsuvat kosijaisia nimin odirvan simene (neidon juominen) ja parste tsijamo (kosia hyvästi).

51. mordvalaisten kosintaan kuuluu kintaat käsissä suoritettu kädenlyönti (kättelyn aikana poltetaan pärettä tai tuohta, kättely kestää palamisen ajan), tuoppien juominen (joista neidon vanhemmat ensin kieltäytyvät), esivanhempien ja kodinhaltijoiden suostumuksen pyytäminen ja kosioleivän laskeminen talon pöydälle (leivän vastaanottaminen myöntävä vastaus).

52. mordvalaisten kosiotapoihin kuuluu kahden kannoistaan yhteen sulatetun kynttilän sytyttäminen talon pyhään nurkkaan ja pitkän iän ja yhteisen elämän pyytäminen parille.

53. moksalaisten kosijaisiin valmistetaan kaksi valtavaa piirakkaa jotka paloitellaan ja syödään uusien sukulaisten kesken.

54. moksalaisten kosiminen kestää 1-2 vuotta minä aikana kosija tuo neidolle lahjoja ja kotitalonsa hunajasta valmistettua mesijuomaa.

55. marien kosintaan kuuluu neidon pyytäminen salaiseen tapaamiseen (iider ondzas), neidon talolle matkaaminen edellä kulkijan (ondzets kosse) ja kosioleivän kanssa, neidon vanhempien suostumuksen pyytäminen, leivän asetettaminen talon pöydälle, kosijan talolle palaaminen, neidon talolle palaaminen kosijan isän kanssa, neidon piiloutuminen aittaan, neidon juominen (pari seisoo keskellä tupaa neidon isän kysyessä kosijalta "rakastaenko otat" ja neidolta "mielelläsikö menet"), maljojen vaihtaminen, kodinhaltijoiden rukoileminen kosioleivät käsissä, leipien paloitteleminen, leivänpalojen heittäminen tuleen (Tulen emo), leipien syöminen, lahjojen jakaminen ja pitkän iän, lapsien, karjan ja mehiläisten pyytäminen parille Jumon-avalta.

56. marien kosiotapoihin kuuluu neidon "ryöstäminen", viestin lähettäminen neidon vanhemmille ja vanhempien "lepytteleminen" tarjoiluin ja lunnasrahoin.

57. udmurtit kutsuvat kosijaisia nimin nyl juan (neidon kysely) ja nyl inan (neidon tiedustaminen).

58. udmurtit tulevat kosimaan ylkän, ylkän vanhempien ja edellä kulkijan (az-vetlis) kanssa.

59. udmurttien kosintaan kuuluu edellä kulkijan luona majaileminen, lähestymisluvan pyytäminen neidon vanhemmilta, neidon talolle matkaaminen, neidon suostumuksen tiedusteleminen ("itse neito tietää"), sopimuksen vahvistaminen juomalla kaksi maljaa puolilleen, kaatamalla loput kolmanteen ja pyytämällä neitoa juomaan maljasta (myöntävän vastauksen merkki), yhteisen aterian nauttiminen, kosiolahjojen (vyö, huivi) jakaminen edellä kulkijan välityksellä (annetaan pyyhkimällä lahjalla kasvot sanoin "olkoon lahja suuri, olkoon lahja onnellinen") ja onnen pyytäminen yhteen meneville esivanhemmilta ja jumalilta.

60. udmurtit kutsuvat kosijoiden toista vierailua "suureksi kosinnaksi" (tilaisuudessa läsnä neidon koko suku).

61. hantit peittävät neidon kasvot kosinnan ajaksi kankaalla tai nahalla (kosijan kasvot peitetään neidon vanhempien läsnäollessa, kosija poistuu kodasta takaperin neidon perheeseen katsomatta).

62. nenetsit kosivat jättämällä neidon vanhempien kotaan ketunnahan (hyväksytään ottamalla vastaan, hylätään lähettämällä takaisin).

63. virolaisten kosinta alkaa kuulostelusta (kuulamine) missä pojan sukuun kuuluva vanhempi nainen (kuulueit) matkaa neidon talolle (perillä rupatellaan niitä näitä, kehutaan neitoa ja tämän perhettä ja nostetaan pöydälle juomaleili, jos otetaan vastaan lähdetään kertomaan hyvät uutiset pojan perheelle).

64. virolaiset kosivat keväällä uuden kuun jälkeen (kosimaan tulee nuorukainen ja tämän vanhin sukulainen, mukaan otetaan lahjoja ja juomaleili).

65. virolaiseen kosintaan kuuluu neidon talolle matkaaminen (perillä kerrotaan oltavan "eksynyttä eläintä etsimässä"), kosijoiden ohjaaminen aittaan (minne "eläimen kerrotaan piiloutuneen"), kosinnan vahvistaminen juomalla kosijoiden tuomasta leilistä, vieraiden kestittäminen ja lahjojen vaihtaminen (neidolle liina, huivi ja puukko, koko perhe lahjotaan).

66. karjalaiseen kosintaan kuuluu parhaimpiin vaatteisiin pukeutuminen, kosiolahjojen (huiveja, koruja) kääriminen nyytteihin, kekäleiden laittaminen kenkiin, karvaiseen vyöhön vyöttäytyminen, kosimaan lähteminen istualtaan kotituleen katsoen, halon heittäminen kosijoiden perään (asennosta ennustetaan), neidon talolle matkaaminen (ensimmäisestä vastaantulijasta ennustetaan), päällysvaatteet päällä ja lakit silmillä pöytään käyminen (jos suopea vastaanotto riisutaan vaatteet), talonväen tervehtiminen sanoin "terve täh taloh, nyt elgeä pangoa pahaks, elgeägä viegeä vihaks, hyvät isännät ja hyvät emännät, ennen käymmö muiksi vierahiks, nyt lähimmö sulhasiks", tervehdykseen vastaaminen sanoin "ei hyväss vigoa, jagsoika, jagsoika hyvät vieraat",
aikeista ilmoittaminen sanoin "olemme etsineet lintua, mill ei siipiä eikä häntää", ilmoitukseen vastaaminen sanoin "ettei ainakaan pirtissä ollut jollei ulkona jossain", pirtistä poistuminen, pihapiirin kiertäminen, neidon piilopaikkaan saapuminen, sarvekkaan eläimen tiedusteleminen ("semmoista elävää millä sarvet ympäri pään"), piilostaan saapuvan neidon osoittaminen ja lahjojen ojentaminen neidolle.

67. kosiotapoihin kuuluu lahjojen laskeminen neidon talon pöydälle ja korjaaminen pöydältä kankaan tai esineen avulla (pyyhkäistään helmaan, vältellään lahjoihin koskemista).

68. kosiolahjat lasketaan pöydässä istuvan neidon helmaan, käteen, vasemmalle povelle tai kaula-aukkoon (kosinnan uskotaan olevan sitova jos lahjat saadaan paljasta ihoa vasten, "tarttui mieheen").

69. kosinta hyväksytään pitämällä lahjat pöydällä, helmassa, kädessä tai povessa (jos kosija ei miellytä avataan hameen hakaset ja annetaan lahjojen pudota lattialle).

70. vastaanotetut kosiolahjat asetetaan vakkaan, koriin tai pehmeälle kankaiselle alustalle.

71. kosiotapoihin kuuluu kättäjäiset eli kosijan ja neidon käsien yhteen laittaminen, käsien erottaminen vanhempien toimesta, erityisten sulhaspiirakoiden leipominen, aterian valmistaminen kosijoiden tuomista aineksista, kalan, voin ja leivän kantaminen pöytään (neidon äiti), yhdessä ruokaileminen, kosijoiden poistuminen ja kosijoiden kutsuminen susiksi ("meillä käy viime yönnä susii").

72. unkarilaiset etsivät kosiessaan "kyyhkystä", virolaiset "lintua" eli "hanhea" (mieluisilta kosijoilta kysytään "minkä värinen lintu" ja annetaan lupa etsiä, epämieluisille vastataan "ettei tiedetä linnusta").

73. kosinta voidaan hyväksyä etukäteen asettamalla vastalahjoiksi tarkoitetut esineet talon pöydälle.

74. neidon tulee pysyä kosinnan aikana eleettömänä tai käsitöihinsä keskittyneenä.

75. kosiolahjoiksi annetaan sukkia, lapasia ja paitoja (kosijan äidille esiliina).

76. kosinnassa käytettyyn juomaleiliin kiinnitetään värikkäitä nauhoja.

77. kosiolahjoiksi annetaan värikkäitä huiveja, rintasolkia, saaleja, kaulakoruja, korvakoruja, pellavakankaita, punaisia hameita, vihreitä liivejä, vöitä, kaulaketjuja, sormuksia, rintaneuloja, pääliinoja, lusikoita, neuloja ja kenkiä.

78. kosiolahjoja kuljetetaan liinassa, nyytissä tai vakassa (lahjojen tulee olla itse valmistettuja, lahjoihin kirjaillaan tai veistetään viestejä jotka vain mielitietty voi ymmärtää).

79. kosijaisia kutsutaan nimin kosiot, kuuliaiset, kysyjäiset, naittaiset, merkkijäiset, liitot ja kättäjäiset.

80. kosintaa seuraava lahjanvaihto suoritetaan pirtin sillan eli lattian liitoksella paikassa missä ovipuolen ja peräosan lattialankkujen päät kohtaavat ("alla kuulun kurkihirren").

81. kosintaa seuraavaan lahjanvaihtoon kuuluu "sopivan paikan" etsiminen lattialta, paikalle astuminen, korennon eli kepin päihin tarttuminen, parin asettuminen korennon vastakkaisille puolille, korennon nostaminen parin vyötäisten tasalle, rintasoljen ojentaminen korennon yläpuolelta kosijan toimesta (vasemmalla kädellä), sukkien ojentaminen korennon alapuolelta neidon toimesta (oikealla kädellä), lahjojen piilottaminen kilpaa, korennon tai köyden yli hyppiminen tasajalkaa ja sukujen välinen korennonveto.

82. kosiotapoihin kuuluu lattiapuiden liitokselle astuminen, käsistä tarttuminen ja liitoksen kohdalla suoritettu tervehtiminen (toisen tiedon mukaan kositaan pirtin poikki kulkevan ovensuuorren kohdalla).

83. karjalaiset kosijat kertovat "ajaneensa ilvestä jonka jäljet johtivat talolle" (jos mieluisia annetaan etsiä piiloon mennyttä neitoa, epämieluisille kerrotaan jälkien johtavan metsään).

84. kosijat ilmoittavat aikeistaan sanoin "olis aikomusta juua karhun vakkoja tässä talossa" (jos mieluisia toivotetaan peremmälle sanoin "ol lämmintä laesta lattiaan ja pitkällen soapi mennä mihin haluuvat").

85. kosijat kertovat olevansa "outoa eläintä" tai "kotkaa" ajamassa.

86. poroa kosiolahjaksi annettaessa matkitaan eläimen ääntä (jonka muut läsnäolijat toistavat).

87. kosiolahjoja annettaessa muistetaan perheiden kodinhaltijoita (saavat yhtä paljon lahjoja kuin muutkin perheenjäsenet).

88. virolaiset nuoret tutustuvat ja kosivat marjoja ja pähkinöitä kerätessään (oma rauha).


89. vatjalaisten kosintaan kuuluu kosijan puhemiehen (vahennika) matkaaminen neidon talolle ("omenapuuta ostamaan"), sukulaisten kutsuminen, kynttilöiden sytyttäminen esivanhempien nurkkaan, kosioliinan esiin ottaminen, levittäminen ja ojentaminen kosijalle (neidon vanhemmat), vastalahjan antaminen, kosijan ja neidon äidin huulten pyyhkiminen liinalla, maljojen juominen, kosijan sukulaisuuden tunnustaminen, kosijan karkottaminen talosta (nuorten neitojen toimesta), uuninsuun kolisteleminen kepein, neitojen laulu, kylän läpi kulkeminen neitojen kulkueessa (rinta rinnan), sukulaisten hyvästeleminen ja vieraiden poistuminen neidon talosta (kosija jää yöksi).

90. komien kosintaan kuuluu neidon huivin sieppaaminen (odotetaan käyvän hakemassa huivin takaisin,
suostumuksen merkki jos ei hae).

91. obinugrilaiset kilpailevat neitojen suosiosta porojen määrällä (kosio ja häälahjoiksi annetaan kymmeniä poroja).

92. kolttasaamelaisten kosintaan kuuluu neidon kodalle matkaaminen, veden keittäminen kodassa, lämpimän juotavan tarjoaminen neidon vanhemmille, aikeista kertominen (aluksi kierrellen), neidon vastauksen odottaminen
(vastaa kielteisesti tai kielteisesti ja myönteisesti), kosijan veistämän puukupin ojentaminen, kupin vastaanottaminen ja kupista juominen.

93. saamelaiset kutsuvat kosintaa naaraskarhun pyynniksi (nobdza pivdon).

94. saamelaiseen kosintaan kuuluu kosijan reessä istuminen ("hyväksi onneksi"), matkaan lähteminen, matkasta ennustaminen (jos vastoinkäymisiä käännytään takaisin), neidon kodalle saapuminen, reessä odottaminen kunnes tervehditään, kodan ympäri ajaminen, kodan oviaukosta kurkistaminen (neito), kosijan ajokkaan päästäminen valjaista (jos ei tulla päästämään lähdetään takaisin), kotaan käyminen, neidon ja neidon perheen tervehtiminen (tervehdykseen vastaaminen hyvä enne), juotavan tarjoaminen (vastaan ottaminen hyvä enne), kankaisiin käärittyjen lahjojen jakaminen, kosinnan vahvistaminen tulen yli kättelemällä (toisen tavan mukaan lyödään tulta tuluksilla, "jotta yhtyessään syntyisi lapsia kipinöiden tavoin"), porojen vaihtaminen (toisaalla puukkojen), neidon vanhempien kanssa neuvotteleminen, nuorten kahdenkeskinen kävelyretki (käsi kädessä palaaminen hyvä enne), yhdessä ruokaileminen (pari istuu sylikkäin) ja yhdessä nukkuminen ("päät yhdessä kuin sammakoilla").

95. saamelaisilla on hyväksyttyä elää yhdessä ilman kosintaa (tällöin miestä kutsutaan hirvaaksi ja naista vaatimeksi, "porojen tapa").

96. innokasta kosijaa verrataan soitimella olevaan ukkometsoon (saamen kihkah).

97. saamelaiset kutsuvat kosijan puhemiestä kosiosarveksi (koass-tsoarv), puhenaista suonenpunojaksi (suonn-pönni), morsianta lintuseksi (loddadz), nuorikkoa uudeksi vaimoksi (udd-kava) ja miestä uudeksi mieheksi (udd-almai).

98. kosijaisia kutsutaan nimin kiett-valdemkoatt ja vuoddmastam-peiv.

99. kolttasaamelaisten kosintaan kuuluu kosinnan pitkittäminen (vierailut ja vastavierailut), vertauskuvin puhuminen (pyydetään "suojaa rajuilmalta"), kosijoiden koetteleminen (ajetaan kodasta, "kaatuilevat" lumessa, päästetään takaisin sisään kolmannella yrittämällä), meluaminen, kodan ympäri ajaminen, tulen laittaminen, ruuan valmistaminen neidon perheelle, neidon ja kosijan saattaminen ahkioihin, parin ajokkaiden taluttaminen rinnakkain, käsikynkkää käveleminen, neidon poron sitominen kosijan poron perään, yhdessä ajaminen, kodalle palaaminen, neidon sukulaisten puhutteleminen (vastaavat "minne pää, sinne pyrstökin"), neidon asettuminen kodan lattialle (peitetään huivilla), neidon "herätteleminen", neidon lahjominen (huivi, kintaat, hamekangas, helmiä), neidon "sieppaaminen" kodasta, ruokien ja juomien kierrättäminen tulen ympäri, yhdessä ruokaileminen, parin istuminen huiviin peiteltynä kodan oven viereisessä nurkassa (toisen tavan mukaan erillisessä naimakodassa, naim-kuahtt), neidon "karkaaminen" kodasta, neidon "jäljittäminen", karanneen neidon istuttaminen ahkioon ja terveyden todistaminen (näytetään käsiä vanhempien kainaloiden välistä).

100. inkeriläisneidot pukeutuvat värikkäisiin hiusnauhoihin ja keltaisin helmin koristeltuihin myssyihin kosijoita toivoessaan ("pesen pääni päivän tullen, sininauhoilla sitelen, punanauhoilla punelen").

101. inkeriläiseen kosintaan kuuluu neidon talolle matkaaminen, neidon piiloutuminen ("yheksän lukon taakse, takalukko kymmenettä"), neidon pukeminen parhaimpiin vaatteisiin, valmisteluista ilmoittaminen ("päivä on noussut"), neidon ja ystävättärien palaaminen taloon, kosijoiden tuoman huivin sujauttaminen neidon paidan alle, helmaan, käsivarrelle tai rinnalle laitettujen käsien päälle (huivista voidaan ensin kieltäytyä), vastalahjojen antaminen (neidon oma huivi), kosijoiden poistuminen, neidon ympärille kerääntyminen ja neidon "hosuminen" ystävättärien toimesta.

102. inkerikoiden kosintaan kuuluu kosinnan vahvistaminen kättä lyömällä (välissä turkin palanen), parin onnen ennustaminen (kosijan syömien suullisten määrästä), kosijan paikalle istuminen paljain takamuksin (naimaonni), kosijoiden poistuminen, vastavierailulle lähteminen, saapumisjärjestyksestä ennustaminen (neito olallisten edellä hyvä enne), kosiolahjojen tarjoaminen takaisin, lahjojen antaminen uudestaan (huivi käsivarrelle, koru paidan alle), "revenneen" kosiohuivin nostaminen uunin päälle ja huivin "paikkaaminen" uudestaan antamalla tai uusia lahjoja antamalla.

103. kosiolahjat toivotaan otettavan vastaan kerralla (kutsutaan "hyviksi ilmoiksi", hyvä enne).

104. inkeriläistä kosintaa ohjaa "korentoämmä" eli suvun naimatavat tunteva vanha nainen (ohjaa menoja lyömällä keppiä lattiaan).

105. inkeriläiseen kosintaan kuuluu lahjan antaminen kotitulelle ja tulenhaltijalle (Tulen emä).

106. vatjalaiset kosijat tömistelevät saapuessaan maata ja pirtin lattiaa.

107. saamelaiset kutsuvat rukkasten antamista vasannahkojen (galbbe-nahkiid) antamiseksi, neidolle lahjoitettuja poroja nimellä miedustit ja kosijaa nimellä irgi.

108. tverin-karjalaiseen kosintaan kuuluu kosijan sukulaisten (suatot) suorittama alustava vierailu, kosijan talolle palaaminen, kosijan pukeminen tummiin kintaisiin ja turkkiin (karhuksi), toiselle vierailulle lähteminen, kosijan istuttaminen neitoa vastapäätä, toistensa katseleminen (katsojaize), kosijoiden poistuminen ja kolmannelle vierailulle saapuminen (kosinnan vahvistava kädenisku).

109. vienankarjalaiseen kosintaan kuuluu neidon talolle matkaaminen, neidon halaaminen ja letistä vetäminen (kosijoiden mukana tulevan vanhan akan toimesta), pirttiin astuminen sanoin "terveh tänne, läksimä sukuo suurentamah", neidon suvun kanssa neuvotteleminen, suostumuksen ilmaiseminen jättämällä tuohus palamaan ja sanomalla "tiesijä syötteä, tiijätte i antoa", käden lyöminen (kosijan ja neidon veli) ja käsien erottaminen neidon isän toimesta ("hyö ei niitä käsieh oteta pois ennenkun tullah ta erotetah").

110. vienankarjalainen neito kieltäytyy kosinnasta sanomalla "kiitos hyvä rahvas luvussa pitämöänä", puhaltamalla tuohuksen sammuksiin, heittämällä kintaat patsaan nenään ja poistumalla aittaan ("ettei menetä lempeään").

111. savolaiset käärivät kosiolahjat (sormus ja solki) palttinaiseen nenäliinaan jonka kosijan puhenainen yrittää sujauttaa neidon paidan sisään (mieluisan kosijan liina jätetään poveen, epämieluisan annetaan pudota lattialle).

112. marit hyväksyvät kosinnan asettamalla pirtin pöydälle limpun ja tarjoamalla leivästä kosijoille.

113. samojedit lähtevät kosimaan nuorukaisen ollessa 25-vuotias (matkaa suunnitellessa mietitään missä syntyi tyttölapsia 25 vuotta sitten).

114. samojedien kosintaan kuuluu ensimmäiselle matkalle lähteminen (kosijan vanhemmat lahjojen kanssa, viivytään 7 päivää), neidon perheen kanssa neuvotteleminen, revonnahan lahjoittaminen, kosijan leiriin palaaminen, toiselle matkalle lähteminen (kosijan sukulaiset, viivytään 7 päivää), neidon kodan ympäri ajaminen kuudesti, kiertoilmaisuin puhuminen, neidon piilottaminen kosijoiden rekeen, neidon "katoamisen" ihmetteleminen, neidon kodan ympäri ajaminen kuudesti (iloisia huutoja huutaen), paluumatkalle lähteminen, kosijan kodan ympäri ajaminen kuudesti (iloisia huutoja huutaen), neidon "löytäminen" reestä, pitojen järjestäminen (löytyneen neidon kunniaksi), yhdessä ruokaileminen ja makuulle käyminen (neito nukkuu selkä poikaan päin).

115. karjalaisiin kosiotapoihin kuuluu neidon talolla käyminen, neidon tarkkaileminen (pyydetään tuomaan vettä), kintaan jättäminen talon orrelle ("älkeä näitä poltteat, myö vielä tulemma"), nuorten väliset keskustelut ("menkeä tsuhuttakkoa tyttö ta poika keskenänne"), kosinnan hyväksyminen julistamalla äänekkäästi "mie mänen" ja sytyttämällä talon pyhään nurkkaan kaksi kynttilää, käen iskeminen (sulhasen puhemies ja neidon isä, takin vasemman liepeen läpi) ja kosiolahjojen vaihtaminen (vaihdetaan parin puolesta).

116. kolttasaamelaisten kevättalviseen kosintaan (kehtsad) kuuluu alustava tiedustelu kosijan puhenaisen (suon-ponne, suonenpunoja) toimesta, kosijan kodalle palaaminen, kosijan (vuoddam) suorittamat valmistelut, neidon (kaavsaz) suorittamat valmistelut (valmistaa kosijalle lapasparin), terveyden todistaminen (näytetään paljaita käsiä vanhempien kainaloiden alta kysyen "lii tierven" johon vastataan "tierven lii"), käsien laittaminen yhteen ja parin saattaminen omaan kotaan (viettävät lopun ajan kahdestaan muiden juhliessa).

117. saamelaiset kutsuvat kosinnan ja häiden viettoon käytettyä kotaa naimakodaksi (najm-kuatti).

118. udmurtit ilmoittavat kosinnan tuloksesta pöytäliinan värillä (myönteisen vastauksen merkiksi valkoinen liina).

119. obinugrilaiset sitovat yhteen "seitsemän hyvää eläintä" (poroa) kosintaonnen parantamiseksi.

120. "otettiin sinun omasi, kolmin vuosin kosiottusi", "viisin vuosin kosjottuuse" (karjalaisia kosioaikoja).

121. "laski ukko uutta lunta, maahan hienoa vitiä, jo on sulho suorinnut, maan valio vaatinnut, ajoa karettelevi, piiähän pohjolahan" (kosimaan lähdetään ensilumien jälkeen).

122. "tules neiti korjahani, niin lasete laipeihe, neiti varsin vastoauve, konna tulkoh korjahasi, mana matkalan rekehe" (röyhkeästä tai epätoivotusta kosinnasta voidaan kieltäytyä suorin sanoin).

123. "konsapa meilä kosjat tullah, konsa armahat ativot, pyhänäkö vai suovattana, suovattana kosjat tullah, kunneppa sitä moate pannah, ukon uuteh aittah" (kosijoita majoitetaan aittoihin).

124. "jotta on seätty, jott on keätty, jott on koissani luvattu, jott on toitsi toivotettu" (keätty=kätelty, toitsi toivotettu=kutsuttu toiselle vierailulle, kosintaa vahvistavia toimia).

125. "on kukko kuihuttoassa, mesimarja moanittoassa, omenaini ottoassa, vain on susi syöttöässä, karhu katsellessa, piru piellessä" (kosioajan tarkoituksesta, ihmisten käytös muuttuu ajan myötä).

126. "kun ei ole tännempänä, niin tulkoo tuonnempoo, tulkah venehellä vettä, telikällä tietä myöten, suksella mäkie myöten, kuuluu suolta ruosan roimeh, rannasta rejen ratsina, tuloo sulhaset suvesta, kosjoväki koillisesta" (kosijoiden saapuminen).

127. kosimaan lähdettäessä otetaan tuhkaa kotitalon hiilloksesta, laitetaan tuhka kosijan vasempaan kintaaseen, matkataan neidon talolle, ripotellaan tuhka lattialle salaa ja loihditaan "tulena siämes tulkoh, säkeninä siämes säihkyöh" (siäm=sydän).

128. "nouses veestä, Veen emäntä, rapakosta, rautahammas, helma hieno, hettiestä, kupla kultani kuvaos, nuoren miehen miehuoksi, väeks on vähän urohon, nuoren miehen miehuoksi" (kosijan tueksi kutsutaan Veen-emoa).

129. "kolmin vuozin kozottuos, nellin vuozin neuvottuos, viizin vuozin vihjattuos, kaksin vuozin katsottuos" (kosimisen kestosta).


130. "jogo rupiet Anni tytär tulemahko, engö tule, engö ole, minä lähten tedroksi lendoh, sinä jos lähtet tedroksi lendoh, minä lähten haukaksi händäh, minä lähten suurel merel, suureksi jorshsiksi pagenemah, minä hauvikse händäh" (kosiosanat vertauskuvallista vuoropuhelua).

131. "jo oli säätty, jo oli käätty, jo oli varsi varustettu, jo oli toitsi toivotettu, jo oli piennä tuuvitettu" (kosinnan hyväksyminen).

132. mansit hakevat puolison vastakkaisesta heimosta eli alkusuvusta (samaan toteemiin kuuluvien kanssa naiminen kiellettyä).

133. mansien kosintaan kuuluu välikäsien kautta suoritetut tiedustelut, tapaamiset, kosiomatkat, neidon perheen lahjominen ja kosinta.

134. inkeriläiset syövät kosinnan kunniaksi liittopiiraat joiden uskotaan vahvistavan liittoa (liittää=tarttua kiinni, yhtyä).

135. "tuo konsti kojolan poika, vuoli vuojen listehiä, kuukauen teki rekiä, lähteäkseen kosiin koriata Markettaa" (kosintaan valmistaudutaan rakentamalla rekeä).

136. "yhä ylkiä tulee, suvikauet sulhasia, käyvät kaarten kartanolla, kotiain kiertellen" (kodan ympäri ajaminen jatkui myöhemmässä hääperinteessä talon ympäri ajamisella).

137. "enne entiset eläjät, vennehell käy vettä myöte, suksill salloo myöte, hirviloill käy hirvitellen, karhuloill käy karhotellen, ei niin ku nyt nykyiset miehet käy pitkin kylän kattuu, neijon vartta vartioija, neijon koipii ne kolloot" (vieraaseen kyläkulttuuriin siirtymisen vaikutuksista).

138. "etsin mä neittä vellollein, kumppania kullallein, löysin mä neion niemen päästä, hienohelman heinikosta" (sisarukset toimivat välittäjinä).

139. "ei kilvon kosiissa käyä, kolmin käyään kosissa, nelin neittä pyytämässä" (kilpailemista vältellään).

140. "viikon soitin sarviani, kauan kaunotorviani, tul on ylkä vastahan" (kosijoita kutsutaan pillein ja torvin).

141. "anto se miulle aika kaulan, huivin viien hunnun verran, esiliinan ensinkiin, pani palmikon punasen, anto helmetkin heliät, se on mies mielehinen" (kosiolahjoja).

142. "käy miun neito korjohein, rekehein tekemähein, panemilleni pajuille, liittämilleni liistehille" (kosija pyytää neitoa valmistamaansa rekeen).

143. "sep on muoti meijä muassa, naiset ottuavat omansa, valitsuovat valkiuase, punaposke puolelliese, vereväise vierelliese", "kas on tuokin kaunis nähtä, kui neijot kosissa käyvvät, miestä nuorta noutamassa, etähällä etsimässä" (neitojen tekemistä kosiomatkoista).

144. "tyttö on tupel tult, naimavarrel valunt, ken tyttöö tuntoo, se tuppee tunkoo", "ken tahtoo tätä tyttöö, tupatko tuoho tuppee, tää tyttö on tupelle tullut", "täs o tyttö tupelle tullut, naisen varrelle valunut, ken tahtuoo ni tampatkuoo" (neidon pitkällä lappavyöllä roikkuva puukontuppi johon kosijat voivat sovitella puukkojaan).

145. "sie nuorin kosiomiesi, se hattu, joka sinulla, sitä ei kanna kaikki miehet, ei pojista puoletkana" (kosijan miehuutta vaativa päähine).

146. "varrai tulit poimimua, vast on puolat puolkypset, vast on lillukat lehel" (sanotaan liian nuorta neitoa kosimaan tulleelle).

147. selkuppien kosiotapoihin kuuluu leikki jossa neito heittää lettinsä (panis) pojalle, vetää tämän luokseen ja "ottaa itselleen" (lettejä yhdistetään lempeen, "kietoutua yhteen").

148. selkup-neito vastaa kosintaan kielteisesti istumalla majan suuaukolla (estäen pääsyn sisään) ja myönteisesti päästämällä nuorukaisen viereensä (vierekkäin istuminen kosinnan vahvistajana).

149. enetsien kosintaan kuuluu kosijan puhemiehen esittämä laulu ja laulun säestäminen shamaanin toimesta (helisyttää rumpukeppiään).

150. saamelaismies lähtee kosimaan ensimmäisen villiporon kaadettuaan (vastaa suomalaisten hirven kiinni hiihtämistä).

151. saamelaisten kosintaan (1-2v.) kuuluu neidon perheen luona vieraileminen ("mitä paremmin neitoa pidetään, sen parempi tästä tulee"), kosijan metsästys ja poronkäsittelytaitojen todistaminen, kosinnan hyväksyminen, asian ilmoittaminen sukulaisille ja lahjojen antaminen (poroja, makuusija, turkisvaatteita, astioita).

152. "kosijoiset ol ne ku alkuperäsis häähommiss oltih" (kosijaiset häitä vanhempi ja aidompi tapahtuma).

153. "kolmek kertaa velim patukasta ja kun ei sillon silmilles sylkeny nin arvasin ottaa vaimoksi" (kosiotapoja).

154. "se on siinä arveluksen alla ottaasko miehen vai ei" (kosioajan tarkoituksesta).

155. "arkena avijo katso, kosi tyttö työn teosta" (ahkeruus arvostettuja hyveitä).

156. "jolla on aittaan asiaa sillä on pattaan panemista" (kosijoihin kohdistuvista odotuksista).

157. "poiga kysyi luppa tydöilt, sapka tulla kossi" (kosintaa edeltävät kahdenkeskiset tapaamiset).

158. "nuremmalle odetti kodivävy" (nuorimmalle tyttärelle kotivävy, vanhemmat naitettiin lähikyliin).

159. "tyttöi anta sappav varred" (rukkaset).


160. "ko kozjotti ni se aika olti käsilyksissä" (kosinnan ja häiden välinen aika).

161. "hä kullaitti lezen naizen kera" (kullaittaa=tapailla, kosiskella).

162. "sur piraz oli kontissa" (kosimaan tulleilla).

163. "sui hiukset ku mät tyttölöil loks" (kosijoilta odotetaan siisteyttä).

164. "yks palig on käez, jalad on vastadikko, kummal on enem voima, se toizen nosta istumast" (kosijoiden kuntoa voidaan selvittää vetämällä väkikarttua).

165. "meil mamoi oli omast kyläst odettu mihelle", "miä odin napurin kyläst naizen" (puolisot valitaan läheltä).

166. "elä mä sille naizeks, se on nin äksy mez" (epätoivottuja piirteitä).

167. "miä un hänen turvaz, siz en hervi mittä" (toivottuja piirteitä).

168. "hä alka olla jo voziz" (vuosissa=naimaiässä).

169. "mez ja nain on yhen korgehukkaist" (yhenlaisuus).

170. "kuin vanhan siä aloit kävvä merel" (naimaikään tulemisen mittoja).

171. "ku mändäiz yhteh, ga siid jälgipaginad loppuis" (jälkipakinat=juorut).

172. "jären suuri ei ule, vai on hyvättsäne" (koko ei ratkaise).

173. "hyväd on jälehmäzet, sidä tyttöi ota" (puoliso valitaan jälkien eli tekojen mukaan).

174. "a ku valittsou valittsou, dälgimäzeksi paha lienöy" (saa huonon jos valitsee liian kauan).

175. "jyrkkysanazem muzikan kere ni pagizemah älä rubie" (jyrkkyys, karkeus ja ehdottomuus epätoivottuja piirteitä).

176. "hyvä briha on juomatoi" (viinaan menevien miesten vieraasta alkuperästä).

177. "vallastelou naine sulhastu, ei laske ni aittoih" (perinteisestä neidon roolista).

178. "ei piä brihattsuu duoksutella tyhdäh" (kosijaa ei saa juoksuttaa turhaan).

179. "brihatsud lähtiettih jogamies kezoil" (nuoret miehet kosimaan kesällä).

180. "briha pullon sai, suluhaziks käi, akkoa ei puuttunuh" (kosimiseen käytetyn pullon takaisin, rukkaset).

181. "nejjisty katsotah piädy myö, brihoa jalgoi myö" (neitoa arvostellaan hiusten, miestä jalkojen eli käyntien mukaan).

182. "olen itsekseh, en lähe hänen ker" (parempi itsekseen kuin väärän keralla).

183. "itsepeässäh meni sille miehel, ei ni ken myvvitännyh" (oma valinta).

184. "itsepäisty akkua ni kenen ei pidäz ottua" (epätoivottuja piirteitä).

185. "innoittelieteh, mänöö da ei mäne, vuottoa paremboa" (menee ja ei mene, odottaa parempaa).

186. "pahoi ota en, olen ilmain" (en ota pahaa akkaa).

187. "igäneidine", "sie oled jo igäpoiga" (naimaiässä).

188. "siinä on hyväsiämini tyttö, sen jogahini sanou ken händä tundonou" (hyväsydämisyys toivottuja piirteitä).

189. "hyväverelline neidine" (tervettä eli punakkaa ihoa pidetään tärkeänä).

190. "meän Vasa toi hypyl mutsoin" (toi vaimon ilman perinteisiä kosintamenoja).

191. "lujuzilgo mänet.. mänemmö, g emmö tiijä, roihgo lujoa vai hudroa" (kosijaisten nimiä, lujuset=lujittaa).

192. "jeäpi hutviksi" (kun ei kelpuuta ketään, vanhapiika).

193. "em mie sium hunsfatin kere lähe engo paginal rubie" (epätoivottuja piirteitä).

194. "elä tsikkon huoli tuommoizesta miehestä" (perheen mielipiteen vaikutuksesta).

195. "ei häi mius huoli, ei häi minuo katsaha" (väärä asenne).

196. "huolikas om miän naini" (huolehtivaisuus arvostettuja piirteitä).

197. "houkkenou vagahini mies kun on ilgie akka" (puolison tavat tarttuvat).

198. "higisty muzikkua älä laske rinnal" (hikisyys epätoivottuja piirteitä).

199. "muijen ker kävelijä" (poika tai neito joka kävelee monien kanssa).

200. "sit myö hänen kera hentustima koko talven" (tapailla=hentustella, vrt. sukunimi Hentunen).

201. "toista hentustaa, miun ker istuu" (tapailee).

202. "sem brihan hellerryksie elä usso, soattoa vie pahah mieleh", "se briha hellerdeä monda tytöi, ota ei" (vierasta käyttäytymistä).

203. "myö emmö heimossu, tytärdä emmö anna" (vanhempien mielipiteen tärkeydestä).

204. "ga miehel ei mennyh, vuotti paremboa" (odottaa oikealta tuntuvaa).

205. "edgo duumaitse kodavävykse mennä" (muuttaa neidon perheen luokse).

206. "lujuod laitah, sid on andilaz", "tyttö ku sulhastetah ja sit ku lujatah, sit roih andilas" (antilaaksi sulhastamisen ja lujusten jälkeen).

207. "käz iskiett on" (käden iskeminen).

208. "jo haven kasvau" (naimaikään tulon merkkejä).

209. "mie en jeä täz brihas, andakkoa libo elgeä, ga mänen" (oma päätös, briha=mies, kosija).

210. "nuor on vie, e ole ni kainalohaudazis karvoa" (naimaikään tulon merkkejä).


211. "pidäiz hiät yhyttiä" (saattaa nuoret yhteen).

212. "najjes pidäv omah kamajah katsahtoakseh" (ottaa puoliso läheltä).

213. "älä kanzoitelle hänen ker, häi moanittau" (seurustele, pettää).

214. "yhteh kanzoituttih" (kasvettiin yhteen).

215. "tukat karavoitetah neidizet tsomavuoh näh" (pörrötetään hiukset kosijoita varten).

216. "on kasankandajoa, nejjist on taloiz, on kodavävyn tiloa" (alkuperäinen naimamalli).

217. "se tyttö hyvin kasam pidäy" (pitää hyvin kassaa, on hyvätapainen).

218. "briha karvavui, pidäy naittoa, nainduvuvved ollah" (karvojen kasvaminen).

219. "nisku karvoitui tytöl, miehel pidäv andoa eäre" (nisku eli häpy).

220. "karuhuttah jäi ukottah" (epätoivottuja piirteitä).

221. "virssav verta oli välie miun kasvintakojilla ta Ontipalla" (läheltä naiminen).

222. "katsondukerdu pidäy kävvä, suluhaizen tiloa" (katsomassa miehen koti ennen kosinnan hyväksymistä).

223. "ylen on luobuza katsonda, ei ole vihazet silmät" (lempeä katse toivottuja piirteitä).

224. "älä katsondal ota nastu, muus k ei olle hyvä" (älä ota naista ulkonäön perusteella).

225. "tyttölöin miel on hoavan lehen kebevys" (neitojen mielen muuttumisesta).

226. "keldatukal mäni" (vieraina pidettyjä piirteitä).

227. "häi gu mennöh sigäli, sid voibi kävvä tytärdy tijjustamah" (tyttären tiedustaminen).

228. "kielehin armaz olen, en vai mielehini" (sanoa yhtä ja tehdä toista).

229. "yhteh kietsottih" (tyttöä ja poikaa).

230. "lähtiessä vielä sanottih, jotta hyö kintahat jätetäh tuoh orrem peäh" (kosijat lähtiessään, ts. tulevat uudestaan).

231. "sinul, velli, kindahat työttih" (annettiin kintaat takaisin, eli rukkaset).

232. "ei mennyh hänele miehele, jäi igäzekse neidizekse" (ikäneidoksi).

233. "enzimän naijah emiä myöt, toine naijah sizärdä myöt, kolmas kohastah" (ensimmäinen emon sukuun, toinen sisaren miehen veljelle, kolmannelle kotivävy).

234. "koinkattsiezil käydih, läheteldih brihan kodie kattsomah, g ei miellytty, järilleh keännyttih" (kosijan kodin tarkastaminen).

235. "silmännägyvil sijaizil, korvankuuluvil kohtaizil annan" (tyttäreni, eli lähelle).

236. "kohtalahini" (puolison nimitys itkuvirsissä, tarkoittaa vastarannalla asuvaa).

237. "koko sukukunta ihastu ta mielty tyttäreh" (suvun mielipiteen vaikutuksesta).

238. "neidizen kohtuskoitti, a mutsoiks ei ottanuh" (vierasperäinen tapa kosia).

239. "lähtedgo minul kozuzmiehekse" (vrt. puhemieheksi).

240. "ketä oli sielä sulhasem puolesta niitä, sulhasella kosjojie nin, ne pyritettih se tyttö pihalla" (neidon houkutteleminen piilostaan).

241. "läkkä kosjojaisih" (kosjojaiset).

242. "jos tyttö ei luvannut kosjuoissa, niin sanottih jotta heän anto aparat" (aparat eli rukkaset).

243. "mändih kozzomah" (kosimaan).

244. "kozil käydih" (kosimassa).

245. "kozittsou, lähtöy naimah" (naimaan lähteminen).

246. "kozittsoo mutsoiks" (vaimoksi).

247. "moni kerduo kozittih d annettu ei" (hyvän miehen löytäminen).

248. "ei meny suluhaizikse, eigo lienne tyttö mieldynyh" (epäonnistunut kosinta).

249. "kozittsijat piiroat syödih pordahiem piäz" (rukkaset saatuaan).

250. "sulhani kotuolou" (kyläilee neidon perheen luona).

251. "kodzat käydih meil" (kosijat).

252. "semmoine mies, kumbane voiz miun kera paissa midä mie duumaitsen" (toivottuja piirteitä).

253. "tytön luonduo koittelou" (mieltänsä muuttava kosija).

254. "hyväd nämät suluhaized, ennempäi kuulevoitettih tulendu, k on tuttavad" (ilmoittivat tulostaan etukäteen).

255. "heitä nygöi hänel tyttären kyzelys, häi anna siul tytärdä ei" (jankuttamisen vieraudesta).

256. "kyzyi mutsoikseh" (vaimokseen).

257. "nuor on neidine, anna kypsenöv vähäizen, sid i tulou kereäjeä" (neitoja verrataan kypsyviin marjoihin).

258. "kainalot karvastuttih, jo igä lugou" (naimaikä).


259. nganasanit ottavat puolison 17-18 vuotiaana (todistettuaan pystyvänsä toimimaan perheen elättäjänä).

260. nganasanit pitävät perheen haluavan miehen vaatimuksina kykyä metsästää, paimentaa poroja ja valmistaa kotapuut, kätkyen ja rekiä.

261. nganasanit pitävät perheen haluavan naisen vaatimuksina kykyä pystyttää kota, parkita nahkoja, ommella vaatteita ja valmistaa ruokaa.

262. nganasanien kosintaa välittävät vanhimpaan sukupolveen kuuluvat (valitsevat henkilöt jotka sopivat vaihdettavien lahjojen määrästä).

263. nganasaneilla on kiellettyä naida emon sukuun (vain emon sukua pidetään omana).

264. nganasanit ottavat puolison emon suvusta (miehillä emon sisaren tai veljen tytär, naisilla emon sisaren tai veljen poika, ts. serkuista).

265. nganasanit eivät ota puolisoa emon tai isän suvuista (pidetään kiellettynä 3-4 sukupolven ajan, eri kansojen tavat menneet sekaisin). 

266. nganasaneilla on säilynyt tietoja moninaimisesta (kuuluisalla noidalla Dyukhadella "kolme puidenhaltijan antamaa naista jotka pitivät huolta kolmesta kannuksestaan", voi tarkoittaa henkiolentoja).

267. nganasanit pitävät poikia miehinä ensimmäisen villiporon kaadettuaan (kaadon jälkeen voi ottaa osaa miesten menoihin ja pitää miesten vaatteita).

268. nenetsien kosiomatkat kestävät kolme päivää.

269. nenetsit eivät saa naida saman nimen omaavia tai samasta toteemista polveutuvia ("khivy", väärin).

270. selkupit eivät saa naida isän sukuun (vain isän sukua pidetään omana).

271. selkupit pitävät emon sukuun naimista kiellettynä kolmen sukupolven ajan (totemististen sukujen sekoittumisesta syntyneitä tapoja, samojedien miespuolisesta toteemista polveutuvat suvut syrjäyttivät kantauralilaisten heimojen naispuolisesta toteemista polveutuvat suvut).

272. selkupit jakautuvat kolmeen totemistiseen ristiinnaivaan heimoon (ensimmäinen valitsee puolison toisesta, toinen kolmannesta, kolmas ensimmäisestä).

273. pohjois-selkupit jakautuvat kahteen ristiinnaivaan heimoon (pähkinähakin väki, kossyt tamdyr, kotkan väki, limbyl tamdyr).

274. selkupit tekevät kosiomatkoja suotuisien enteiden mukaan (tehdään vanhemman sukulaisen johdolla, isän veli tai vanhempi veli).

275. samojedien kosintaan kuuluu naimaikäisen neidon tiedusteleminen lähellä asuvista perheistä, puhemiehen valitseminen (palkkioksi poro), neidon kodalle matkaaminen, rekien ajaminen riviin kodan edustalle, rekien päälle istuminen, neidon vanhempien vastauksen odottaminen, korin tuominen kielteisen vastauksen merkiksi (kosijat poistuvat) tai lahjojen määrästä sopiminen (myöntävän vastauksen jälkeen).

276. samojedien kosintaan kuuluu revonnahan vieminen neidon vanhemmille (ensimmäinen käynti), merkkitikun ojentaminen neidon isälle (tikkuun luvattujen porojen määrä, toinen käynti), tikun katkaiseminen myöntävän vastauksen merkiksi (molemmat osapuolet saavat puoliskon) ja raa´an lihan ja veren syöminen sopimuksen merkiksi (miesten tapoja).

277. nenetsien kosintaan kuuluu kosijan tuoman poron lihojen keittäminen ja syöminen neuvottelujen aikana (kosijan odottaessa reessä, kosijalle tuodaan osansa).

278. samojedit vievät kosiolahjoiksi vaatteita, tarve-esineitä ja poroja (jaetaan neidon perheen kesken).

279. samojedien kosintaan kuuluu lahjojen vieminen neidon perheelle, yhdessä syöminen ja kosijan ja neidon isän esittämät laulut (isän laulussa neuvotaan miten neitoa tulee kohdella, kosijan laulussa mainitaan hyviä puoliaan).

280. samojedit pitävät kahden vaimon pitämistä hyväksyttynä (uskotaan saaneen alkunsa sisarusten naimisesta).

281. hantit naivat mielellään sisaruksia (uskotaan tuovan hyvää onnea).

282. hantit eivät nai samaan sukuun kuuluvia (voidaan naida saman heimon sisältä).

283. hantien kosintaan kuuluu saattajien ja puhemiehen valitseminen, neidon kodalle matkaaminen, tulijoiden kestittäminen, toiseen kotaan siirtyminen, puhemiehen lähettäminen neuvotteluihin (kulkee kotien väliä kunnes molemmat osapuolet tyytyväisiä), neidon kotaan palaaminen sovinnon löydyttyä, neidon perheen lahjominen (nahkoja, poroja), saattajien poistuminen, neidon valmistaminen yötä varten, makuulle käyminen (neito asettuu kosijan viereen turkilla pehmustetun penkin päälle) ja tulen sammuttaminen.

284. udmurtit eivät ota puolisoa samasta suvusta.

285. hantimies tuo neidon perheelle lihaa, poroja, turkiksia ja veistämiään esineitä.

286. hantit pitävät moninaimista harvinaisena (tunnetut tapaukset sisaruksia).

287. hantien tarinat kertovat miehestä joka otti kolmanneksi vaimokseen menk-eavin eli menk-naisen (kaksi ensimmäistä olivat tulokkaalle kateellisia eivätkä antaneet käyttää astioitaan).

288. hantit käyvät kosimassa kolmasti.

289. hantien kosintaan kuuluu miehen kykyjen mittaaminen neidon veljien toimesta (käytetään kalassa tai metsällä).

290. hantien puhemiehinä toimivat sedät (kosija ei ole mukana, väsää neidolle lemmenlauluja).


291. hantien puhemiehet kertovat aikeistaan arvoituksin ja neitoa ylistävin tarinoin (neito pysyttelee piilossa vierailun ajan).

292. hantien kosimatapoihin kuuluu hiusten sukiminen (pidetään lempeä nostattavana).

293. hantit mittaavat kosijoiden kyvykkyyttä linkoamalla kiviä.

294. mansit pitävät sisaren naimista vääränä ("sisarukset elivät yhdessä, mies piti tätä vääränä ja loi itselleen puolison siperianmännystä jonka mustasukkainen sisko pilkkoi lastuiksi").

295. marien kosimatapoihin kuuluu taiotun nuolen ampuminen ilmaan (neitoa lähdetään etsimään nuolen suunnasta).

296. marineitoa koetellaan pyytämällä ompelemaan paita ja pöytäliina.

297. marit laittavat kosijat hakkaamaan tai taivuttamaan puita (toisaalla juoksemaan tai melomaan kilpaa).

298. marit viihdyttävät kosijoita pyörittämällä neitoa (ketä kohti katsoo) ja arvuuttamalla neidon syntymämerkkejä.

299. saamelainen kosija punoo koivunoksista vakan (giisá) johon laitetaan neidolle tarkoitettuja lahjoja.

300. sanalla want tarkoitetaan sulhasta (saamen vuntem), naimisen kautta sukua olevaa (nenetsin janne), ystävää (nenetsin wenni), kosijaa (enetsin maddu) ja puhemiestä (kamassin mono).

301. saamelaisten tarinoissa neidon isä ottaa naima-asiat puheeksi (kosijat eivät saa puhua asiasta suoraan).

302. saamelaisten tarinoissa neidon emo ilmoittaa aamulla kosinnan hyväksymisestä (lausuu ääneen jonkin kosijan eläinhahmon ruumiinosan jonka oli nähnyt unessa).

303. saamelaiset pitävät parhaina kosijoina omaan heimoon kuuluvia (tutut tavat).

304. saamelaiset pitävät toisiin heimoihin (hylje, korppi) kuuluvia kosijoita outoina (vieraat tavat tekevät liitoista vaikeita).

305. "nygöi vai rozatsi nähtä hyvä olgah, suguu ei toimiteta" (valitaan puoliso ulkonäön perusteella, ei noudateta sukujen perinteitä).

306. "nägymiziks on ylen hyvä, g en tiijä tavoilleh miityz on" (tavat ulkonäköä tärkeämpää).

307. "nuoruizis päiviz mennä puutui, vai duumajja pideli heimokunnan ker" (suvun piti tuumailla voiko mennä naimisiin nuorena, vrt. omituinen presidentin luvalla).

308. "nisku karvoitui tytöl, miehel pidäv andoa eäre" (niska eli häpy).

309. "naindaijiz on, niskakarvat kazvoa" (aikuistumisen merkkejä).

310. "niindih, mutsoikse kozittsoo" (kiintyi tyttöön, kosii vaimoksi).

311. "kolme vuottu kozitah, nelli vuottu nejjistytetäh, siid oma otetah" (pitkistä seurusteluajoista).

312. "ei puutu ukkoa, neizakaks jeää" (neisakka eli vanhapiika).

313. "se neizakku nygöi, kozittih, a mennyh ei" (parempi omillaan kuin huonon miehen kanssa).

314. "neistalolois sulhaizih varoi kuivuhaugi pietäh" (pidetään syömistä kosijoiden varalta).

315. "turu, turu neittsoine, tule minule mutsoikse" (kosijaissanoja).

316. "sil tytöl on hyväd jälehmät" (jälehmät eli maine, mitä jättää jälkeensä).

317. "dogo sie rubied naimah, missä siula on andilas" (ympäristön paineista).

318. "löydi mielehizen tytön i naittsi" (mieleisen löytäminen, ei oteta ketä sattuu).

319. "hyvä naijah nuaburih, pahat taibalen tuakse" (sanonta).

320. "tulien vuom minä nain" (naimaan valmistautuminen).

321. "pideä najja, yksinäh om paha eleä" (naimisen tarkoituksesta).

322. "naija mies kelloloiz ajeloo" (kosijan rekeen kiinnitetyt kellot).

323. "kaikkie katuu ken nuorra naimistah" (liian nuorena naimisesta).

324. "vie naimiine pidäy hänelleh, ei yksin näi eliä" (löytää puoliso sokealle lapselle).

325. "naimoilla ollah" (kosiomatkalla).

326. "naimoih lähetäh" (kosimaan).

327. "miehettä naini se on peätöin, mies naimatoin se om mieletöin" (sanonta).

328. "tejjäm poig ongo naiziz vai naizeta" (tiedusteluja).

329. "yks on naizis, toin om poigamies" (tiedusteluihin vastaaminen, naisissa=naimisissa).

330. "valeh on vanhan nainda" (vanhana naimisesta, vietti puuttuu).

331. "naind ei ole suuri aigu, a eländ on suuremb aigu" (lyhyt aika elämässä).

332. "naindalleh on nygei hänelleh, hänehiine mutsoi roih" (löytyi omanlainen puoliso).

333. "naindaijiz on" (naimaiässä).

334. "briham moam itköö nainduvirren pojjal" (naimavirren kosimaan lähdettäessä, onnea tuomaan).

335. "poig on naitettavu, tytär on annettavu" (alkujaan toisinpäin).

336. "miun ämmö toimitti jotta sillä keinoin tytöt mäntih sulhasikse, pani tyhjän huotran tähä vyölläh"
(puukon tupen vyölle, naimahalujen merkiksi).

337. "menendigä on neidizel" (naimaikä).

338. "Kellovuarassa on ylen äijä mustakulmazie tyttöjä" (tummat kulmakarvat omaavia).

339. "mustakulmani korie, pystynännini sorie" (karjalaista naisihannetta).

340. "hyvä oli enne muodoillakseh neidizenny omal vallal" (neitoaika, oman vallan aika).


341. "ei ole muuvosta murkinakse" (ei valita puolisoa muodon eli ulkonäön mukaan).

342. "ei iho ildazeksi eikä muoto murkinakse" (sanonta).

343. "ei ole minum muodoine murginakse, ihoin ildaizekse sinul" (kosinnasta kieltäytyviä sanoja).

344. "haven ku levval kazvau, ga sit pie muskam mieldy" (ala pitää miehen mieltä).

345. "pitäis ruveta morsienta suahustamah" (ei hoppu hyvää).

346. "ei täs kohtoa ole minul vastinehtu, ei ole minuhistu" (ei löydy mieleistä miestä).

347. "se oliz minuhine mutsoi" (minuhinen, mieleinen).

348. "ei männä elon hyvyöllä, eikä miehen kaunehuolla, männäh miehem mielevyöllä" (ei naida rahasta tai kauneudesta).

349. "piettih mieles toine toista kuuzi vuotta" (ennen yhteen menemistä).

350. "mie en mielin miestä soaha" (en halunnut miestä, oman mielen mukaan eläminen).

351. "miun ker istuo, toista mielisteä" (vieras eli falski seurustelu).

352. "mielissyttih yhteh" (oma eli aito seurustelu).

353. "omal mielitahtol meni miehel" (oma tahto).

354. "mielitahtohizen ukon sai se neidine" (mieleisen).

355. "mielozu ukko" (mieluisa).

356. "ken sattu mieltymäh ni ne mäntih yhteh siitä" (mieltyä yhteen).

357. "poiga mieldy tyttöh, akakseh otti" (mieltyä toiseen).

358. "minä en häneh voi mieldyä, ei ole häi minun mieldy myö" (mieleisen odottaminen).

359. "kem mingi neidizen tsomuttu pagizoo" (puhua neidon somuutta).

360. "magied on sanat suus hänelleh, vattsa va ei ole magie" (makeat sanat ja kova sydän, etelän miesten piirteitä).

361. "hyvin on sil brihal vattsu lämminnyh mejjän tyttäreh" (usein käyvällä kosijalla).

362. "lähembäizie paginoi älä vie rubie pagizemah, vie emm ole hyvät tuttavad" (perinteisen tutustumisen hitaasta luonteesta).

363. "ota se, kudai on lähembänny" (lähelle naiminen).

364. "se oli mium mieldä myö da luida myö" (mielen ja luiden mukainen).

365. "loittosih kum miehellä mänet, vatsallah koavut" (kauas naimisesta, joutuu vieraiden keskelle).

366. "pideä lizendeä meil perehtä, poiga naittoa" (pojan naittaminen).

367. "se katso livahuksem pidi" (livahti miehelle salaa).

368. "toko häi söi hyvin, lipoi, duumaitsin, ei heitä" (söi huolella valmistamani ruuat, ei jätä).

369. "lepindeä myö puutui mutsoiks" (lepintää eli kohtaloa).

370. "vie heid yhteh Jumal lepiksendelöy" (jumalten ja kohtalon yhteydestä).

371. "lepitteli meitä yhteh mänemäh" (ihmisten ja kohtalon yhteydestä).

372. "ned on Jumal lepitännyh yhteh" (lapsena ystävystyneet).

373. "ei minul leppinys sil miehel mennä" (ei ollut tarkoitettu).

374. "sulhaized tuldih, ga tyttö terväh lepsahtih pagoh" (huono enne).

375. "naimah urhastuttih" (rohkaisi nuorukaista kosimaan).

376. "lemmekäz oli, kerran sulhaisti yhtä tyttöi da akan sai" (kosinta onnistui kerralla).

377. "sanottih lemmekäs tytt on, sih sulhastu kävyy" (kun käy paljon kosijoita).

378. "lemmekäz neidiine" (vetää poikia puoleensa).

379. "kahtakymmenseitsendä tyttöi sulhaisti, akattah kuoli" (ahneella on akaton loppu).

380. "kirzakka sie ylen oled minuo vaz, ole vähäistä lauhakembani" (lauhkea eli lempeä käyttäytyminen).

381. "oli lauhkie mies" (toivottuja piirteitä).

382. "lauhkiesti pagizoo" (lempeästi).

383. "oliz jo igeä, ga lapsimielini on vie" (naimaiän yksilöllisyydestä).

384. "hänel lapsuon aiga proiji, jo om parda habenel" (parta kasvaa, lapsuus loppuu).

385. "miul pardaudu leuga" (aikuistumisen merkkejä).

386. "hänel on vie lapsen mieli" (lapsen mielestä).

387. "sil on täyzi mieli do" (täyteen mieleen, valmis naimaan).

388. "läksin neittä kosjomah pimijästä pohjolasta tarkasta tapiolasta" (pohjolasta eli pohjoispuolella asuvista, kansanrunoja laulaneiden eteläisestä alkuperästä).

389. "ikäv on yksin öitä muata, pimijöitä vietätellä" (naimisen tarkoitus=ikävän karkoitus).

390. "pietti mieldä se tyttö lujah" (pidätti mieltä eli oli järkevä, johtaa järkeviin eli kestäviin suhteisiin).


391. "paha on salata neito, hivus pitkä piiletellä" (nuoruus=liikkeen aikaa).

392. "sid on sana peäl, ku paikan sai kaksgriunahizen" (paikan=liinan, kosimislahjoja).

393. "peäluuda lujendoa, ei mäne vie miehel" (odottaa luonteen tasoittumista, järkevöitymistä).

394. "nygöi jo lujendui piänahku, ennen oli töyhäkkö mieli" (töyhäkkö eli häilyvä, luonteen lujentuminen aikuistumisen merkkejä).

395. "piän ando" (pään eli rukkaset).

396. "sano minule piähiine, tuled va et tule" (päähinen, lopullinen vastaus).

397. "lujoa peälakkoa" (toivotetaan naimisiin menevälle, peälakkoa=järkeä, mieltä).

398. "peälakka tazaudui, on kakkymmenviiz vuotta igeä jo" (mieli tasautui, voi mennä naimisiin).

399. "neidine se maltau mielen, ei pereä anna" (mielen malttamisen eli oman tahdon säilyttämisen
tärkeydestä).

400. "hänem peättämizii en huoli, kunne katson, sinne menen" (liiasta itsenäisyydestä, vähenee
kun tapaa ihmisen josta oikeasti pitää).

401. "a kintahat jätämmä pattsaham peäh ta vieristänä tulemma pereämäh" (kosijaistapoja,
vieristänä=joulun pyhinä).

402. "kumbane tostu pettelöy i ainos kielastelou" (pettää ja valehtelee, vieraina pidettyjä piirteitä).

403. "tazamielin on, ei toroa" (toroa=riitele, tappele, omina pidettyjä piirteitä).

404. "parrammiehel pagin leveni, kozittsi liigoa" (puhemies vaati liikaa häälahjoja, vieraana pidettyä käyttäytymistä).

405. "parroitti levvan nygöi, naimah rubieu" (oma naimalupa, vrt. omituinen "konfirmaatio").

406. "parroissah on jo miez, täyzi miez on" (aikuistumisen merkkejä).

407. "parranhaven levval työndyy, mield ei ole" (parran lisäksi tarvitaan miehen mieli).

408. "miul ie ule ni kedä paginkanzua" (ei ole juttukaveria, pariutumisen syitä).

409. "tietoks lain, se oli hyvä paginkerdani" (tulimme hyvin juttuun, otin mielitietyksi).

410. "hä om miulleni paginvelli, hänel mie voin sanuo izmenättäh" (ihminen jonka kanssa voin puhua vilpittömästi, pakinaveli).

411. "otandumieli g ollou, ga tulov vie uvvessah kozitsemah" (kosintamatkojen tarkoituksesta, varmistetaan
että mies on tosissaan).

412. "kyllä niitä vielä ottajie tulou, tai parempie sulhasie löytyy" (paremman odottaminen, kiirehtiminen
johtaa huonoihin suhteisiin).

413. "mimmoine mänijä, semmoine i ottaja" (viittaa yhenlaisuuteen, erilaisuus johtaa vaikeisiin suhteisiin).

414. "oliz mieli miehel, kui oliz ottajad" (ottajista pulaa).

415. "miehel ei mennyh, vuotti vie paremboa" (odotti parempaa).

416. "ei ole minuu ni kedä miehel ottajastu" (naimaonnen hylkäämät).

417. "neizakaks jeä, hyväd oteta ei, a pahoil mene ei" (jää neisakaksi eli vanhaksi piiaksi, parempi kuin
mennä pahalle miehelle).

418. "ta sitä mielelläh otettih ku siikoa viet vakallisen" (kosimislahjojen tarkoituksesta, hyvitellään koko perhettä).

419. "ozikin toi meäm poigu, hyväm mutsoin" (osikin eli onnen tuojan, perheen hyväksynnän tärkeydestä).

420. "ongo siula mieli tämä tyttö mutsoks ottua" (kosijan hiillostamista, kysymysten suoruus viittaa
myöhäiseen perinteeseen). 

421. "koirat haukkuu, kozjat tullah" (sanonta).

422. "ozattomalla pidäis olla naimatta" (osattomalla eli elämään huonommat lähtökohdat saaneella,
perheen perustaminen=kuuluu terveiden elämään).

423. "poigamies, kuni on oal kahenkymmenen" (voi aloittaa naimapuuhat).

424. "näytetäh vain semmosella poikamiehellä" (neitoa, vääriltä eli vanhemmilta miehiltä suojeleminen).

425. "poarah peävyttih hyväd, ku kahta puu hallattu" (pariskunta kuin kahtia halkaistu puu,
yhenlaisuudesta).

426. "a erähel tulou bokin, ei sua tuta" (kosija ilmestyy sivuttain unessa, ei voi tunnistaa).

427. "porraspiiroat syötettih" (saatiin rukkaset, ei kutsuttu sisään syömään).

428. "jotta kun vain kontieta nähnen unissani, niin jo silloin sulhaset liikkuu" (kontion näkeminen
väkevä enne, hyvä enne, muutoksen enne).

429. "siitä mänöy ta puhaltau sen tuohuksen" (sammuksiin tytär, aika poistua, tulen sytyttämisellä
ja sammuttamisella voidaan ilmaista tapahtumien kestoa).

430. "pie muzikka muskam mieldä" (miehen mielen pitäminen).

431. "puhazmielini" (hyvätapainen).

432. "puhazmuodoni" (siisti, itsestään huolta pitävä).

433. "puhassydämini" (rehellinen, hyvinä pidettyjä piirteitä).

434. "valeh on vanhan nainda" (vanhojen naimisesta, vietti puuttuu).

435. "ei anneta tytärdy, ga sit sanotah, pullo annettih" (pullo eli rukkaset, vrt. tuohisten kohojen
kutsuminen pulloiksi).

436. "pulloz ajoa kodih" (reellä kotiin pullon saatuaan).

437. "tsesti puoleni sil neidizel, sulhaizii k ei syötetty" (ei syötetty kosijoita, tsesti=onni, naimaonni).

438. "tulgah minum peädy sugimah, minul ken puolizokse puuttunoo" (sukimaan päätä unessa,
enneuniin uskomisesta).

439. "ken minul puolizokse puuttunoo, tän yön tulgah jalgoa jaksamah" (jaksamaan eli riisumaan jalkoja).

440. "neätäni turkki näkyy, repopuuhka puhrottau, sillä annan tyttäreni, liitäl lempilintuseni" (kosijan
vaatteet=kertovat kyvyistään).


441. "naini miusta itkömäh jäi" (naisten itkettämisen eli väärien lupausten ja suhteiden vieraudesta).

442. "mielie pyörittelöö neidizel, itsel ei ole tozi mieles" (tunteilla leikkimisen vieraudesta,
omat suhteet=tosimielisiä).

443. "kell on kaks pyöryä piäs, kaks naista ottau" (kaksi hiuspyörtyäistä=kaksi vaimoa,
oma kaksinnaiminen=sisarusten naimista).

444. "jotta minne päin se koatuu, nin sinne päin siitä se miehellä mänöy" (sytytetty puupuikko,
kosijoiden tulosuunnan ennustamista).

445. "kunne miähele mennen siäpäi koiraine haukkukkah" (ennelukuja).

446. "myö läksimä tovistamah jotta onko asiet vielä meilä päin" (kosintamatkojen tarkoituksesta,
halutaan varmistaa ettei neito ole muuttanut mieltään).

447. "piästäs pävöt kohastas kelpoat" (sanonta).

448. "annas, akka, tyttöäsi, en tuota pahoin pitäisi, sylissäni syöessäni, käsissäni käyessäni, selässäni seistessäni, maatessa mahani alla, empä anna tyttöäni, ennen kuin hiihät hiien hirvet, hiien nurmien perältä" (hirven hiihtäminen miehuuden mittana).

449. "sen mä mieheksi sanoisin, urohoksi arveleisin, joka jouseni vetäisi, kaareni kiinnittäisi" (jousen virittäminen miehuuden mittana).

450. "koira haukkuu, kosijat tulloo, pistii piika penki alle" (kosijoilta piiloutuminen).

451. "niimpä ennen eukko neuvoi, oma vanhempi opetti värttänätä veätessään, kehrä vartta kiertessään,
oma poikani polonen, lapsi oma loatimani, ota impi onnellas, ota omasta suvusta, oman pellon penkereltä, vierestä oman veräjän, oman kellon kuuluvista" (omaan sukuun naiminen, tarkoittanee serkkuja ja pikkuserkkuja).

452. "täss on tyttö tyyni mieli, tekemähän taitavainen, ei tarvitse akkojen apua, paljon on omast avusta" (arvossa pidettyjä piirteitä).

453. "kyllähän se nyt on hyvä, mutta taitoa olla keveänkalleutta" (liian aikaista sanoa onko mies oikeasti ystävällinen).

454. "s olis kans tullum mulle hyyrylääseksi mutta minä sanooj jotta tuallaasta min e huali" (puolison valinnasta, tärkeää pitää oma päänsä).

455. "Etlahar rupes sitte oikeen kamoksun sitä sittes sitä sulhastansa" (rupesi kammoksumaan sulhastaan, pitkän kosinta-ajan tarkoituksesta, harva jaksaa teeskennellä vuosia).

456. "sii ol koko aja simmost kampeloittemist" (kampeloittemista eli vääntöä seurustelussa, pieni vääntö
=luonnollista, suuri vääntö=luonteet ja toiveet liian erilaisia).

457. "kyllä ootta huonoja miehie, kun annetaal leskenkamuhtoijen tulla" (annatte vanhojen leskimiesten tulla kosijoiksi, omien miesten tehtävä=suojella vierailta miehiltä).

458. "enne on yksinniä ko kehnon kamruatin kans" (kehnojen miesten vältteleminen, voivat pilata koko elämän).

459. "o nii simmonen kohtelias ollu mun kansan" (oma ja vieras kohteliaisuus, oma=pysyvää, vieras=loppuu heti kun sanotaan ei).

460. "tuu sen kamus kans" (kamusi eli seuralaisesi).

461. "kuuluuhan sil jokuun kamu olevan, ei se yksin o" (kamu eli seurustelukumppani).

462. "ne yhtenä kupllaasttaat" (kuplastaat eli seurustelevat).

463. "ol ja harvapuhehine, ei hää kankeekieline olt, ei vaa sipattaant" (oma harvapuheisuus, vieras kankeakielisyys).

464. "se on semmoinen kankulaluontoinej jonka kansa ei sullaannu yhtee" (kankula eli koppavaluontoinen, vieraina pidettyjä piirteitä).

465. "kyl vakka kantees valittee" (sanotaan nuorten naimapuuhista, yhenlaisuus).

466. "ois pitänt ämmä vähä käyvvä konttii kantamaa" (ämmän käydä konttia kantamassa eli tiedustelemassa olosuhteita miehen luona, tällöin olisi vältytty huonolta liitolta).

467. "Sylvi oj jäänyk kannollens kassoomaav" (kannolle kasvamaan eli elämään synnyinkotiinsa, sopii joillekin).

468. "tuli vasta kannollensa kasvaan" (sanotaan tyttären palatessa vanhempiensa kotiin, uusi lähtö).

469. "piruakos minä tollasel äjjän kanttural tiej joka ov vanha ja vaivain" (vanhojen naimisesta, pidetään luonnottomana).

470. "mennee kapijopailap puhhuun" (puhumaan kapiopaidan, sanotaan puhemiehen lähtiessä kosiomatkalle).

471. "sanoit että pian se naija karhauttaa" (poika jota nähtiin tytön seurassa).

472. "sietäs tässä karhistaijja ja ruveta euko ottoo ku ei talossa oon naista minkääl laista" (ryhdistäytyä eukon ottoon).

473. "mitenkä sinä uskallat männä tuommoselle miehelle, niihhän tuo on karhumainen luonteeltaan" (ihmisen todellisen luonteen tuntemisesta, monet kovikset herkkiä sisimmältään).

474. "siinähän on ensin kattomista ettei aja ittiään karille" (katsomista, puolison valinnassa).

475. "Eino karkasi luontonsa ja otti akan" (karaisi luontonsa, akan otto=suuri muutos elämään).

476. "soon naisiin nähälev vähän karkas miäs" (karkas eli arka).

477. "kyllä se on semmone karrikka että ei sen kansa oekeen tule toemeen" (karrikka=vastahakoinen,
ärtyisä, paheksuttuja piirteitä).

478. "oha se vähä karsakkaa olone, van ku ei välitä siittä nii meneehän se" (vähän karsakka eli äreä,
muuten hyvä).

479. "kyl siinä kans karvasta niälläs saa monta kertaa ko semmottem miähen ottaa" (nuoren oma valinta
usein väärä, johtuu siitä ettei ole kokemusta, mitään mihin verrata, viisas=oppii virheistään, tyhmä=toistaa virheitään).

480. "niihhän tuollon nuoreks mieheks kartsakka silimälluonti, ei se oikee muihen kansa sen olo lutviivu"
(ei pärjää muiden kanssa, parempi elää yksin).

481. "silläki on jo karvannousu parahillansa ku on niin kova hökä miesten perähän" (karvaikä=naimaikä).

482. "näkkyy olovan sipisemistä keskenään niinä karvanpuhkeemisaekona" (salaisuuksia murrosikäisillä tytöillä).

483. "kyllä sitä jo semmonem plikka tekee yhtä ja toista, karvapuo nainen" (naiseksi kutsumisesta, vrt. akaksi kutsuminen lapsen saannin jälkeen).

484. "kyl miä sain hyvän miähen, ei se eres karvastelekkah yhtäh, soon ihran siivu" (ei juopottele, siivo).

485. "se oj jo niim miehen näkönen ko rinta ja käsivarret on karvottunu" (karvaikä).

486. "kas kun es sää ruvek ketää ottamaa" (naimaan painostamisesta, jokaisen pitää antaa aikuistua omaan aikaansa).

487. "joskus vanahukset aaveili, että lapsensak kasvunkumppanit mennee naimisiin" (ennustivat lastensa liittoa).

488. "kahest katala nai, kolmest kovaosaine" (uudestaan naimista paheksutaan, uskotaan johtuvan huonosta luonteesta tai onnesta).

489. "sill on sitten rehellinen kattanto" (rehellinen katse, omina pidettyjä piirteitä).

490. "sellaanen yröhön kattintaanej jotta kattoo niin ylypiää" (ylpeä katse, vieraina pidettyjä piirteitä).


491. "sielä sitä soppii Matinnii itellee eukkoo katastella" (talkoissa, vrt. vieraalta kalskahtava vaimo-sana).

492. "kum meet siihev vävyksi saat katellak kannalta rekiä ja viheltää" (elää huoletta suuressa talossa,
toisen huolettomuus=toisen orjana elämistä).

493. "mitäs tuumaat, ooks puhunum mittään vanhemmilles, jos minä käyn siä teillä" (kysymässä vanhempien suostumusta, vrt. etelän kansojen isän suostumusta).

494. "morsianta nyv vähä oli pujetettu että sen nyv vähä erotti kuka se oli" (puettu kosijaisissa, jotta erottui muista).

495. "kova ikävä sil o heti Elina jos o hiukankin kauvam poijes" (mielitietyn ikävöiminen, rakkaus=yhistävä voima).

496. "minä kaon sitä että kum minä en sattunna sen tytöm puheille" (kadun sitä, mitä enemmän löytää sitä enemmän menettää).

497. "naimistain ko nuoreem mäni, ku en älynt elleä kauvemmii" (kadun nuorena naimista, tietäjä Joutavainen pitää parhaana naimaikänä talvia 20-30, nuorempana=ei tunne itseään, vanhempana=vietti alkaa kadota).

498. "kauvempaakos seki lähti vaimon hakhuun" (kaukaa hakeminen).

499. "mitäs sit ny emäntää kaukempaant" (läheltä hakeminen).

500. "veljenil löyti omansa oikeen tualta kaukamailta" (oman löytäminen, kaukomailta=Turun seudulta).

501. "ken taas sitä kauneutta katso, mie taas en kauneutta katsont" (omasta arvomaailmasta, ihmistä arvotetaan luonteensa ja kykyjensä mukaan).

502. "luulis sit nyv vähemmälkii kaunistoksel miähille kelpaavan" (ulkonäköön liittyvien asioiden myöhäisestä alkuperästä, vrt. omituiset "peilit").

503. "näkö ei työtä tie eikä kaunnius kaskkee hakkoo" (näkö ei elätä).

504. "ei se pysyt tuo kaunhiuskhaa" (kauneus ei pysy).

505. "sanottiinkin ettei saa ennem miästäkän ottaa ennenkun osaa miähem pairan kauluroitaj" (ennen kuin osaa ommella kauluksen miehen paitaan, perheen vaatettaminen=perinteisiä naiselle kuuluvia taitoja).

506. "meirän suvus on aivan sukulaaset tehenyk kauppoja" (sukulaiset naimakauppoja, vrt. serkkujen naiminen).

507. "hää minnuu sillo jo nii paljo kavattel ko myö laskettii mäkkee" (katseli minua sillä silmällä, tuleva mieheni).

508. "seun kehenäyskymmenellä" (naimaiässä, kehnäyskymmen).

509. "ensihhää lintukii kaverin hakee ku pesän laittaa" (lintuihin vertaaminen).

510. "sit jos oli miälellinen kaveri ni kyllä s oli sitte hauskaa" (tanssiminen).

511. "myö oomma iha paimekaverit" (tutustuimme paimenessa, mieheni ja minä).

512. "sehän ol kehkauntunnun naimaam piikans" (piikojaan naivat "isännät", vrt. työntekijöitään, filippiinojaan, kaikessa suomalaisten vastakohtia).

513. "kyllä naimisiin ennättää koht keikkuin juoksemata" (naimisiin kiirehtimisestä).

514. "emmie tuost pojast yhtiä piittua, se o sellane keikkaselkä" (keikkaselkä eli koppava, itseään parempina pitävät huonommat ihmiset).

515. "se tyttö o sellane keikone, jot soap siit mies häjy euko" (keikonen eli itsepäinen, vrt. keikoilla).

516. "rämäpäine mies jos on ni sen keral onkii keilis" (keilissä eli pulassa).

517. "tos toi flikka alvarii seisoo peilin eres ja keimailee ittees" (vieraana pidettyä käyttäytymistä).

518. "en viitti katella sellast keimailemist ku hän poikien eres pitää" (keimailemista paheksutaan, yksityinen=omaa, julkinen=vierasta).

519. "sulhast ku tultii, ni sillo pit tytön paistua pyöräyttiä keitipiiraat" (pyöräyttää kosijoille keitinpiiraat, puolikuun muotoinen ryynipiirakka).

520. "on niitä semmosijaem miehhie että ne ei lähe akkaen keimeniin, niin ite ommie" (itsellisiä miehiä,
vrt. naisten helmoissa roikkuvat etelän miehet).

521. "akka soa ollak keinokas, että sen ukon kansat tulloo juttuu" (jurous ja itsepäisyys, yhdessä oloa vaikeuttavia piirteitä).

522. "Jaakko kekistykiv vallan kun se rupes naimassa kulkeen" (kekistyi eli piristyi, naimaiässä pitää saada
olla vastakkaisen sukupuolen seurassa).

523. "sulhasethaa niit ennen toi saalii ja silkkii ja ketjui" (kosijoiden tuomia lahjoja).

524. "on se semmone se tyttö ettei se miteä pijä omina tietonaa" (paheksuttuja piirteitä, juoruileminen
vaikeuttaa luottamuksen syntymistä).

525. "miten sie viittit, täysi mies, tuola laila keljuta" (keljuta eli keljuilla, ei kuulu aikuisen miehen käyttäytymiseen).

526. "sen kelkkoih rupes" (juopon pojan kelkkaan).

527. "kelepookos se kosiaesmies muu ku heimolaine" (muu kuin heimolainen, vrt. kaksi ristiin naivaa totemistista sukua).

528. "em minä huolis sinua kanssan nukkumaan, sinä keluat nii että oekeen" (potkit nukkuessasi, pienetkin asiat voivat häiritä).

529. "son kelepauttanu ittiihäns sille miehelle muttei se mies näytä siitä perustavan" (vrt. perinteinen naisen rooli, viileänä / järkevänä pysytteleminen).

530. "saa nährä kuinka kauon tuata piisaa, jotta nuan kauhiasti kenathan" (liikaa yhdessä oloa paheksutaan, pidetään nopeasti loppuun palavan suhteen enteenä).

531. "ennen vanahaan on vanahemmat järjestänneet, kuka tulloo kellennii" (vrt. väärien suhteiden heikentämät nykynuoret, molemmissa malleissa hyvää ja huonoa).

532. "se on kepsakas likka, ei se turhia kuhnustele" (kepsakas=ripeä, vikkelä, ketterä, hyveinä pidettyjä piirteitä).

533. "näpsänkepsee" (näpsäkkä, kepsakka).

534. "kyll on kepsiä käymäh toi Kaisa" (reipas kävelemään, voisi sopia meidän pojalle).

535. "kepsuuttelluo nii kepijöil jaloil ko morsiaihmine" (ihailtuja piirteitä nuorissa naisissa, vrt. omituinen ulkonäköön tuijottaminen).

536. "kyl se on siit niin kepsu mies, että mie en luota siih en niin yhtäh" (kepsu=hienosteleva, kevytmielinen, vilpillinen, vieraina pidettyjä piirteitä).

537. "männiit pitkävirsuks" (pitkävirsuiksi eli kosijoiksi).

538. "kel mie emo kerenne, ois miul ottajii" (emolta neuvon kysyminen, vanhemmat naiset tuntevat miesten metkut).

539. "näffäkäs flikka se Mari o, kyl siit kerkiiväise ja tuhtim muijan saa" (kerkiäväisen ja tuhdin muijan).

540. "pittiähä hemest olla keral, ko kylliä männiä" (heila keralla sukuloimaan mentäessä, uuden ihmisen esitteleminen).

541. "mitenkä hän saes sen kessiintymmää" (miten saisi tytön kesyyntymään, kyseli poika vanhemmilta miehiltä).

542. "em minä huoli kessukirnusta, se haisoo pahalta" (en huoli tupakkamiestä).

543. "kyllä minä miähen kanssa kestän" (kestän eli pärjään miehen kanssa, itsensä tuntemisen tärkeydestä, jokainen aikuistuu ajallaan).

544. "oli liijaksi kesu flikka, poikiihil liijaksi tärkiä, jotta menöö liijaksi" (liikaa poikiin menemistä paheksutaan).

545. "taisihan se olla niin kesu, että antaa poikijen kutkutella ittijähä" (kesy=antaa kutkutella, villi=ei anna kutkutella, vrt. uroksia välttelevät naaraseläimet).

546. "se suluhainen ol enemmän semmoinen ketalessorttinen, humalassa alako ketalehttook" (viinanjuonti=kertoo heikosta luonteesta tai väärästä seurasta, kuuluu ns. parannettaviin tauteihin).

547. "ee tuommosen ketaleen matkaan tok kehtoo kuvan immeinel lähtee" (viinaan taipuvaiset miehet, vieneet mukanaan monta hyvää naista).

548. "minä sittä ketkatan semmoisestik" (ketkatan eli kikatan, alkuaikojen epävarmuutta, kun ei vielä tunneta kunnolla).

549. "no jopa se kävi kettanastik kun naemamiehem piti palatat tyhyjintuumij ja norpollanokin takasi" (naimamiehen eli kosijan).

550. "plikastaankos stä ny ollaan menosa ku nin on putsattu ja parhaisa ketteisä" (likastamaan puhtaana ja
parhaissa vaatteissa).

551. "kyl se tytö hupakko on koko kevahko, se on sellain keimailija ja oikei tuhmaylpijä" (vieraina pidettyjä piirteitä).

552. "mie kun olen nii kevas" (iloinen ja puhelias, itsensä tunteminen=tärkeää puolisoa valittaessa).

553. "monet naeset oj jo yhen kerran kevenneitä miehellääm männessää" (kevenneitä eli lapsen saaneita, lapsen saaminen=häitä vanhempaa eli aidompaa perinnettä).

554. "seu hupanev vaemo, ku seun niin kevylluontonee" (hyveenä pidetty kevytluontoisuus eli iloisuus).

555. "tytöt meni kaapunkiij ja siellä pillausivat niin kevymmielisiksi" (paheena pidetty kevytmielisyys, vieraiden hallitsemat kaupungit pilanneet jo monta sukupolvea nuoria, oma asutus=omien lähellä asumista).